Kun koko kevään kaikki vapaa päivät käytti käytännössä koulutehtävien tekemiseen, on ollut ihanaa nauttia vapaista niin, ettei ole mitään tekemistä. Laskeskelin tuossa ennen vapaita, että tein kevään aikana 26 koulutehtävää + opinnäytetyön. Sen lisäksi onnistuin jotenkin tekemään myös 7 viikon harjoittelun, aloittamaan työt sekä muuttamaan. Tosin muutosta täytyy kyllä kiittää äitiä, ilman ei olis onnistunut millään moinen suoritus. Pakkaaminen on hankalaa, kun pakattavat tavarat on 270 kilometrin päässä. Mutta tästä kaikesta selviydyin. Välillä oli lähellä hermoromahdus ja usko loppui, mutta onneks ystävät jakso auttaa ja tukea. Ja pidinpä jossain välissä myös itsekkäästi kahden viikon loman ja matkustin rakkaani luo. Se ehkä osaltaan auttoi jaksamaan pahimman yli.
Nyt on onneksi koko kesä edessä vapaana koulutehtävistä. Ihanaa kun on vain töitä, ja vapaapäivinä saa tehdä kaikenlaista kivaa. Monta kesäretkeä suunnitteilla ja ainakin yhdet häät <3
Mutta mitäs näihin vapaapäiviin on jo ehtinyt sattua. Tiistaina ex-tempore käytiin kaverin kanssa nauttimassa kiinalaista. Ajattelin aiemmin, ettei enää tähän ikään päästyään kamalasti haluaisi uusia ystävyyssuhteita alkaa luomaan, mutta nyt on pakko perääntyä tuosta ajatuksesta. Ihanaa kun on saanut uuden ihmisen elämäänsä ja toivottavasti saa pitääkin hänet mukana matkassa. Välillä vaan tapaa niin ainutlaatuisia ihmisiä, ettei heistä tahtoisi päästää irti. Kesäretkeilykin jo alkoi; keskiviikkona suuntasin Karkkilaan tätini mökille. Ihanaa viettää aikaa nauttien auringosta ja hyvästä seurasta. Ja mainitsemisen arvoinen on myös se savustettu nieriä, mitä söimme. Hiukan olin ennakkoluuloinen alkuun, mutta en parempaa kalaa ole hetkeen syönyt! Vesi tulee kielelle ajatuksestakin.
Torstaina sain ystäväni Jyväskylästä kylään. Suunnitelmana oli mennä elokuviin, mutta aurinko muutti suunnitelmia. Ei houkuttanut ajatus parista tunnista pimeässä salissa, kun vaihtoehtona oli aurinko. Lopulta päädyttin kotiin pelaamaan scrabblea ja minä hävisin kyllä niin sata-nolla, ettei toiste. Väitän siis, että se on tuuripeli..
Perjantaina suunnattiin länsisatamaan ja hypättiin Tallinnan laivaan. Melkoista touhua on tuo laivalla matkustaminen kyllä, ei ihan ole minun juttuni. Mutta välillä ihan hauskaa vaihtelua. Varattiin de luxe-hytti, mikä toi ihan uusia ulottuvuuksia laivailuun. Vaikeaa on palata tavallisiin A-luokan hytteihin (autokannen alle minua ei saa elävänä raahattua). Eikäs me sitten edes maihin asti päästy lauantai aamuna, vaan tyytyväisenä nukuttiin hytissä pitkään. Ihanaa rentoutumista.
Tämän päivän olen viettänyt auringossa maaten ja nauttien hyvästä kirjasta. Oisko parempaa tapaa viettää laiskaa sunnuntaita?
Ainut varjopuoli mikä tässä arjessa kulkee mukana nykyään aina on ikävä. Toisaalta on ihanaa, kun on ihmisiä joita ikävöidä; rakkaita ympäri maailmaa. Mutta toisaalta on todella voimia vievää, kun ei koskaan voi olla täysin onnellinen.
Ei kommentteja
Kiitos kun kommentoit! You just made my day a bit better.