3 viikkoa !

Olenhan jo todennut aikaa sitten, että rakkaani saa minusta kyllä maailman huonoimman vaimon. No ehkä lievää liioittelua, mutta.. Ainakaan ei voi minua syyttää siitä, että olisin antanut väärää vaikutelmaa itsestäni ennen naimisiin menoa. Ihan reilusti olen ollut itsepäinen itseni koko ajan !

Törmäsin tänään hauskaan vanhaan uskomukseen:

Laiskat vaimot muuttuvat uutteriksi kun heille syötetään sinappia.

Aloin tästä sitten pohtimaan kaikenlaisia muita vanhoja uskomuksia ja tapoja ja kaikenlaista hämmentävää. Jotenkin tuli sellain olo, että miehet on aina ollut vaan täydellisiä, mutta naisissa/vaimoissa on ollut pelkkää parantamisen varaa. Tästä suivaantuneena nostaa sisäinen feministini päätään - pitääpä keskustella miesten kanssa aiheesta. Tahdon monta näkemystä.

Kaiken hämmentävän pohdinnan keskellä iloa ja valoa elämään tuo se, että kolmen (!!!) viikon päästä oon tähän aikaan jo Gambiassa. Nannannanannaananaaaa. Välillä hyppelehdin silkasta ilosta kun tämä iskee tajuntaan. Fiilistelen (vähän liikaakin) Gambiaa kuvista ja videoista. Myös se havainto, että vuosi sitten palattiin Gambiasta eka kertaa, herättää aina ajattelemaan. Mitä kaikkea vuodessa onkaan tapahtunut. Täytyy siihenkin ehkä palata tässä ajan kanssa. Mun fiilistelyihin liittyy vahvasti myös ruoka (yllättäen) ja oonkin kokkaillu afrikkalaisia antimia viime aikoina paljon. Itseasiassa ruokalistalla on ollut myös useampia intialaisia/nepalilaisia ruokia. Täytyy tännekin lisäillä herkkujen ohjeita.

Näistä haaveilen (+monesta muusta asiasta);