Vadelma-viikunapiiras

tiistai 30. syyskuuta 2014

Viikuna on minulle melko tuntematon ruoka-aines. Tuota Australian Masterchefiä tuijottaessa se on kuitenkin tullut tutuksi - Australiassa ilmeisesti syödään viikunaa paljon. 

Minussa tuo ohjelma on herättänyt halun tutustua viikunaan. Se on kaunis ja ilmeisen maukas aines. Eipä muuta kuin kaupoille. Yllättävän hyvin löytyi ihan lähikaupasta ja vielä kypsiä - ei liene niin kovin harvinainen vai onko nyt kausi?

--

Vadelma-viikunapiiras

200 g voita
1,5 dl ruokosokeria

3 dl vehnäjauhoja
1 tl vaniljasokeria

1 tl leivinjauhetta
0,75 dl maitoa
1 kananmuna

4-6 kypsää viikunaa
3 dl vadelmia

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri kuohkeaksia vaahdoksi. Lisää joukkoon jauhot ja vaniljasokeri. Ota kupillinen taikinaa sivuun.

Lisää taikinaan leivinjauhe, maito ja kananmuna. Painele voideltuun piirakkavuokaan (24 cm).  Ripottele päälle vadelmat ja paloitellut viikunat. Jos käytät pakastevadelmia, laita vielä hieman perunajauhoja imemään liika neste. Ripottele lopuksi päälle sivuun ottamasi taikinamuru.

Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.

Anna jäähtyä hieman ennen tarjoilua. Kaveriksi sopii mascarponekermavaahto, minkä voit maustaa ripauksella vaniljasokeria. 

--

Mukavan mehevää eikä liian makeaa. 

Kiinnostaisiko kokeilla muitakin viikunajuttuja. Chili-viikunahillo kutkuttaa. 

Onko kellään hyviä viikuna vinkkejä?


Hetken pysähdys

maanantai 29. syyskuuta 2014

Me ollaan ajeltu. Vietetty viikko Suomea kierrellen - ristiin rastiin ja lopulta takaisin kotiin. On koettu ensilumi ja suomalainen sauna. Huono kotouttaja olen - kolme viikkoa ehti kulua ennen kuin sain mieheni saunaan asti. Siihenhän hän sitten rakastui - kuulemma Suomen parhaita puolia. Pimenevässä illassa, Näsijärven rannalla pääsimme myös kokemaan oikean saunan - puulämmitteisen. Järveenkin asti uskallettiin - 12 astetta näytti pintalämpömittari. Saunamakkaraa syöden ja kuunsirppiä ihastellen nautittiin rauhasta. Kuulemma ensi kesänä voidaan viettää mökillä viikkokin.

Talvi ehti jo säikäyttää (minua enemmän). Hiljaa leijuivat hiutaleet maata kohti - ihan kuin pölyä leijailisi sanoi mies. (Samaa sanoi toinen Afrikan mantereelta tullut viime syksynä.) Opittiin myös uusi suomen kielen sana - räntä. Tosin totesin sen olevan lähestulkoon kirosana. Jyväskylässä valkoisena oli autojen ja talojen katot, onneksi nopeaan suli poiskin. Kuopion suunnilla oli tienvarressa vähän hankeakin. Ensimmäisiä kertoja mies valitti kylmästä. Huvitti kovin myös se, että hengitys ulkona höyryää. 

Monta kohtaamista viikon aikana - monta jäi vielä tulevaisuuteen. En tiedä ketä jännitti tilanteissa eniten - minua, miestäni vai ystäviä. Kenties kaikkia tasapuolisesti. Ihan turhaan minä ainakin jännitin, hyvin meni kohtaamiset. Kummityttö 8-vuotias on päättänyt opettaa uudelle Afrikan sedälle suomen kielen. Onhan hän oppimisen expertti kun koulussa joka päivä Aapista plärää. Ensimmäinen oppitunti on takana jo - innolla odota seuraavia. 

Tutuiksi on tullut Tampere, Jyväskylä, Vehmersalmi, Kangasniemi ja Joutsa. Nyt kotona hetken aikaa - kohtaamiset tosin jatkuu. 






Pienet hetket elämässä on niitä, jotka vie suurta tarinaa eteenpäin.


Feta-pinaattipiiras

Klassikko jo meillä. 

Toimii aina ja on helppo sekä nopea valmistaa.

Siispä lisää pinaattia.


Feta-pinaattipiiras

100 g voita 
2 dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa
3 rkl kylmää vettä

Mittaa jauhot ja voi kulhoon. Nypi seos murusiksi. Lisää vettä vähitellen, kunnes taikinasta muotoutuu pallo. Vaivaa taikinaa hetki, jauhota pallo kevyesti, kääri kelmuun ja nosta jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi.

150 g pakastepinaattia
200 g fetajuustoa
2 dl mozzarellaraastetta
3 kananmunaa
1,5 dl kermamaitoa
suolaa
mustapippuria

Lisää kaikki ainekset kulhoon ja sekoita keskenään.

Voitele piirakkavuoka ja painele taikina vuokaa. Kaada päälle pinaattitäyte. Ripottele halutessasi päälle vielä hieman juustoraastetta.

Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.


Pinaattilasagne

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Olen tämän vuoden puolella alkanut puolikkaaksi kasvissyöjäksi. Voisin ihan kokonaankin alkaa, mutta toisaalta liha on vaan aika hyvää. Kun sitä syö kohtuudella, se on ihan ok. Miehenikään ei kovin innostunut ajatuksesta kasvisruokavaliosta, vaikka mukisematta syökin kasvispöperöitäni. Välillä paistaa itselleen rinnalle kanaa. 

Munakoiso, kesäkurpitsa ja pinaatti ovat olleen minun tämän kesän löytöni. Olen niitä aiemminkin syönyt, mutta nyt vasta tajunnut kuinka herkullisia ne ovatkaan. Tänään oli vuorossa pinaatti.

Pinaattilasagne

250 g tuoretta pinaattia
250 g fetaa
loraus oliiviöljyä
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
kourallinen tuoretta basilikaa
1 dl kurpitsansiemeniä
suolaa
mustapippuria

mozzarellajuustoraastetta

2 dl paseerattua tomaattia
9 lasagnelevyä

Kuori ja kuutioi sipuli ja valkosipuli. Kuumenna öljyä pannulla ja kuullota sipuli. Lisää huuhdottu tuore pinaatti ja paistele muutama minuutti - niin, että pinaatti pehmenee. Lisää valkosipuli ja kurpitsansiemenet. Lisää paistokseen murennettu feta ja hienonnettu basilika. Mausta suolalla ja pippurilla. 

Keitä lasagnelevyjä noin 5 minuuttia - niin, että ne hieman vetelöityy. Kasaa paistos uunivuokaan seuraavasti:

pohjalle 1 dl paseerattua tomaattia
 kolme lasagnelevyä
pinaatti-fetapaistosta
mozzarellaa
kolme lasagnelevyä
pinaatti-fetapaistosta
mozzarellaa
kolme lasagnelevyä
paseerattua tomaattia
mozzarellaa

Paista uunissa 225 asteessa noin 40 minuuttia. 

- mozzarellan sijaan voi käyttää esimerkiksi parmesaania
- paistokseen voi lisätä myös 400 g jauhelihaa, jos tahtoo lihaisampaa lasagnea

Ohje muokkailtu Kodin Kuvalehden ohjeen pohjalta. 

LomaLomaLoma

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Minulla alkaa loma! 

Kesälomasta tuli sattuineista syistä syysloma, mutta se on oikeastaan ihan mukavaa. On ihanaa lomailla yhdessä ja tutustua Suomen kauniiseen maahan. On myös minulle kummallista lomailla Suomessa. Pitkä on aika siitä, kun loman koittaessa ei takataskussa polttelekaan lentoliput kaukomaille. Melkoisen montaa lomaa on odoteltu juuri siitä syystä, että pääsen kauas rakkaani luo. Nyt ei tarvitse niin kauas lähteä. 

Meidän lomaan kuuluu pakolliset (mutta parhaat) visiitit Tampereelle ja Jyväskylään. Kuopion suunnille ehkä myös eksytään, täytyy käydä tutustuttamassa mieheni isotäteihini - en muuten ole varma, onko kumpikaan ikinä ihan oikeaa mustaa miestä tavannut. Ei varmaan ainakaan jutellut. Voi tulla jännittäviä kohtaamisia, mutta toivottavasti ihania sellaisia. Osa lomasta ollaan vaan kotona, minä tahdon päästellä höyryjä keittiössä ja mieheni täytyy kipittää haastatteluun ja osallistua suomen kielen tasokokeeseen. Kovasti tahtoisin toteuttaa myös haaveeni ja suunnata auton nokan kohti Kolia. En ole siellä koskaan itsekään käynyt ja olisi ihanaa näyttää miehelleni sitä kauneinta Suomen luontoa. Minua hiukan vain kammoksuttaa ajatus hirvikärpäsistä - ovat nimittäin sellainen laji, mitä en yksinkertaisesti voi sietää. Mutta taidan uhmata luontoa ja sen kiroja, koska kauneus vie voiton.

Paljon olisi ihmisiä, joita tahtoisin lomalla ehtiä tavata. Esitellä kaikille tuon itselleni niin rakkaan ihmisen. Paljon olisi paikkoja, joita tahtoisin näyttää. Paljon olisi elämyksiä, joita tahtoisin yhdessä kokea. Toisaalta olisi ihanaa vain olla. Onneksi kolmessa viikossa ehtii paljon ja onhan tässä loppuelämä vielä aikaa. 

Loppuun se pakollinen:


Sanoja voisin kyllä hiukan muokkailla.


Herkullinen lauantai

lauantai 20. syyskuuta 2014

Olin tänään aamun töissä. Oli mukava työpäivä, mutta väsytti niin vietävästi. Palailin iltapäivällä kotiin haettuani tropit piinaavaan korvatulehdukseeni. En ollut ehkä parhaalla tuulella, mutta toisaalta tiesin mitä kotona odottaa, niin jaksoin vielä hymyillä. 

Nimittäin:

Benechin!


Almost the same


Bonuksena pari ystävää sekä heidän pieni prinsessansa. Keittiössä leijaili Gambiasta tuttu tuoksu ja miehet pulputti mukavasti mandinkaa - yksi liittyi joukkoon Rovaniemeltä asti videon välityksellä. Vielä saatiin nauttia syysauringostakin ja ruokailtiin pihalla. 

Jälkiruoaksi piti loihtia jotain, mihin tarvitsisi keltuaisia. Jäi nimittäin ylimääräisiä, kun tein muutama päivä sitten suklaakääretorttua mihin meni pelkästään valkuaisia. Mihin tarvitsisi keltuaisia siis - ensimmäisenä päähän pälkähti Créme Brûlée. Kun kaupasta tarttui mukaan mango, niin jälkiruoaksi valikoitui Créme Brûlée mangotwistillä.

--

Mangoinen Créme Brûlée

1 kypsä mango

Kuori ja pilko syöntikypsä mango pieniksi paloiksi. Pienet palat pehmenevät uunissa paremmin ja annosta on mukavampi syödä.

4 dl kuohukermaa
1 dl kevytmaitoa
1 dl sokeria
1 tl vanilja tahnaa (Vanilla bean paste)
6 kananmunan keltuaista

Laita uuni kuumenemaan 150 asteeseen. 

Mittaa maito, kerma, sokeri ja vanilja kattilaan. Kiehauta seos ja nosta kattila liedeltä.

Vatkaa keltuaisten rakenne rikki kulhossa. Kaada kuuma neste munien joukkoon koko ajan sekoittaen. 

Laita mangonpalat uunin kestävän vuoan pohjalle (voi myös tehdä annosvuokiin!) ja kaada nesteseos mangon päälle. 

Nosta vuoka uunipellille, jossa on kuumaa vettä vuokien puoliväliin saakka. Kypsennä uunin alatasolla noin 60 minuuttia, kunnes kermavanukas on hyytynyt. Jäähdytä ja säilytä jääkaapissa tarjoiluun saakka.

Ota huoneenlämpöön noin 30 minuuttia ennen tarjoilua. Ripottele päälle ruokosokeria (noin 3 rkl). Kuumenna uunin grillivastukset mahdollisimman kuumiksi. Nosta Créme Brûlée uuniin mahdollisimman lähelle vastuksia ja jätä uunin luukku auki. Kun sokeri on sulanut, nosta pois uunista ja tarjoile heti. 

Melkoista herkkua!

Huomioita:

- älä luistele mangonleikkauksesta - pieni on kaunista ja toimivaa tässä tapauksessa
- sekoita koko ajan kaataessasi kuumaa nestettä kananmunien joukkoon  - apua saa ja kannattaa pyytää, jos on tarjolla
- laita uunipelti vesineen uuniin ja nosta vanukaskulho siihen, ei siis kannata täyttää peltiä vedellä uunin ulkopuolella (siitä tulee melko painava)
- Vanukas on mielestäni parasta huoneenlämpöisenä. Jos et malta odottaa jäähtymistä, on se vähän lämpimänäkin aika nam. 



Mangofiilistelyä viime keväältä Gambiasta. Olihan tuo tämänpäiväinenkin ihan hyvää, mutta auringossa kypsynyttä se ei voita.

Naisten ympärileikkaus

torstai 18. syyskuuta 2014

Juuri nyt tällä hetkellä rakkaus anoppia kohtaan ei ole järin suurta. Kovin suuri ei ole myöskään rakkaus miestäni kohtaan tällä hetkellä - ainakaan tämän asian suhteen. Mieheni toki on naisten ympärileikkausta vastaan - ei se onneksi ihan tyhjäpää ole - mutta se hiljainen hyväksyntä, se minua nyt kiukuttaa. Olemme monta monituista kertaa keskustelleet tästä asiasta ja opiskeluaikanani tein aiheesta tehtävää, missä mieheni toimi hyvänä tietolähteenä. En myöskään ehkä olisi mennyt naimisiin mieheni kanssa, jos tällaisia melkoisen kantavia asioita ei olisi käyty läpi - jos nyt joku sellaista pohti. Päädyttiin tänään keskustelemaan uudelleen naisten ympärileikkauksesta, ehkä se oli alunperin vain sivujuonne poikien ympärileikkauksesta. Minä sain tulta asian alle ja tällä hetkellä pidän pientä mykkäkoulua - ymmärtäisipä ainakin, että olen harvinaisen tosissani tämän asian suhteen. 

Aiempien keskustelujen jälkeen olen ollut tietoinen, että mieheni äiti ja siskot on ympärileikattu. Onhan tuo tapa Gambiassa vahva ja edelleen elävä, mutta onneksi vähenevissä määrin. Tänään minulle aukesi kuitenkin uutena asiana se, että myös sisarusten lapset (myös nuorimmainen, 3 vuotias) on ympärileikattuja. 

Ymmärrättekö nyt pienen mykkäkoulun ja kiukun? 
Niin ajattelinkin. 

Ei tokikaan ole mieheni syy, että heidät on ympärileikattu. Mutta väitän, että hän olisi ainakin voinut yrittää estää tämän tapahtumisen. Ei myöskään ole yksin anoppini syy, että tytöt on ympärileikattu. Mutta jälleen väitän, että olisi hän voinut sen estääkin halutessaan. Mieheni suhteen minua kiukuttaa juuri nyt eniten se, että hänelle asia tuntuu olevan ihan ok. Toki kyse on kulttuurista ja sen eroista, mutta silti kiukuttaa.

Opiskeluaikanani tein raportin naisten ympärileikkauksesta ja erityisesti tilanteesta Gambiassa. 

Olkaa hyvä:

Naisten ympärileikkaus

Naisten ympärileikkaus on edelleen vahvasti elävä tapa, varsinkin Afrikassa  sekä osissa Lähi-itää ja Aasiaa. Maailmassa on noin 130 miljoonaa naista, jotka on ympärileikattu. Joka vuosi noin 2 miljoonalla tytöllä on riski tulla ympärileikatuksi.


Naisten ympärileikkaus on vanha perinne, jossa naisten sukupuolielimet poistetaan kokonaan tai osittain, tai niitä vahingoitetaan muilla tavoin. Yleisesti naisten ympärileikkaukset jaotellaan neljään eri tyyppiin:
1.      Klitoriksen huppu poistetaan, mutta klitoris säästetään.
2.      Klitoris poistetaan osittain tai kokonaan sekä pienet häpyhuulet poistetaan osittain tai kokonaan.
3.      Ulkoiset sukuelimet poistetaan kokonaan tai osittain, ja häpyhuulet ommellaan lopuksi yhteen.
4.      Naisen sukuelimiä vahingoitetaan eri tavoilla.


Yleisimmin suoritetut naisten ympärileikkaukset ovat tyyppiä 1. tai 2. Noin 15 % ympärileikkauksista on tyyppiä 3. 

Ympärileikkaus suoritetaan yleensä pienelle lapselle, ikä vaihtelee noin 2 vuodesta 10 vuoteen. Useimmiten lapsen läheisimmät naiset vaativat leikkausta suoritettavaksi. Leikkaus suoritetaan usein osana seremoniaa, johon osallistuu useampia tyttöjä samanaikaisesti. Tytöille ei perinteisesti ennen leikkausta kerrota mitä ollaan tekemässä ja miksi. Toimenpide voidaan suorittaa kotona tai esimerkiksi luonnossa, ja sen suorittaa yleisesti joku yhteisön naisista. Varakkaiden perheiden tytöille ympärileikkaus voidaan suorittaa myös sairaalassa, jolloin leikkauksen riskit pienenevät. Huomattavasti yleisempää on, että leikkaus suoritetaan kotioloissa. Leikkausvälineenä voi olla esimerkiksi lasipala, sakset, tölkinkansi tai partakoneen terä. Leikkausvälineitä ei putsata tai desinfioida, mikä mahdollistaa tulehdusten ja tartuntatautien leviämisen. 

Naisten ympärileikkaus aiheuttaa sen kokeneille naisille useita välittömiä ja pitkäaikaisia terveysriskejä. Leikkauksen aikana esimerkiksi tyttö voi saada pahojakin luunmurtumia, kun vastustelee kiinnipitoa. Lasta pitelee leikkauksen aikana kiinni usein oma äiti tai isoäiti, ja sillä pyritään estämään lapsen riuhtominen leikkauksen aikana. Kivuliaasta leikkauksesta ilman kipulääkitystä voi tulla tytölle pahoja psykologisia ongelmia ja pahimmillaan leikkauksen aikana jopa verenvuoto- tai kipushokki. Operaation välittömiä vaikutuksia ovat esimerkiksi suunnaton kipu, shokki, kyvyttömyys virtsata tai kudosvaurioita. Pidemmällä aikavälillä ympärileikkaus hankaloittaa naisen elämää monilla osa-alueilla; esimerkiksi virtsaamisvaikeuksia, pidätyskyvyttömyyttä, tulehduksia, kipuja ja jopa hedelmättömyyttä. 

Perinteen juuret

Moni maailman ympärileikatuista naisista on muslimi, mikä onkin aiheuttanut sen yleisen harhaluulon että naisten ympärileikkaus olisi Islamin uskonnon mukainen asia. Kuitenkin monissa islamilaisissa yhteisöissä käytäntö on täysin tuntematon. Tyttöjen ympärileikkaus on islamia vanhempi tapa, eikä ole tiedossa mistä tapa on alun perin lähtöisin. Tyttöjen ympärileikkausta harjoitetaan myös kristittyjen, juutalaisten ja animistien keskuudessa niillä alueilla, missä tapa on yleinen. Tyttöjen ympärileikkaus ei kuulu Koraanin opetuksiin, vaikka se mainitaankin islamin suullisessa perimätiedossa. Myös islamin uskon sisällä käydään keskustelua siitä, onko ympärileikkaus suositeltavaa ja sallittua vai ei. Me törmäsimme Gambiassa islamin uskonnollisten johtajien käymään kampanjaan ympärileikkausta vastaan. Julkisten tilojen seinille oli kiinnitetty julisteita, joissa tuotiin esille se, ettei ympärileikkaus ole islamin uskon mukainen tapa ja siitä tulisi luopua. Tämäntyyppiset kannanotot siitä, että ympärileikkaukset ovat islamin vastaisia, onkin viime vuosien aikana vaikuttanut ainakin radikaalien ympärileikkausten vähenemiseen muslimien keskuudessa. 

Tyttöjen ympärileikkaukselle on etsitty syitä, ja kulttuurisesti onkin löydetty monia eri syitä perinteen jatkumiselle. Isoimpia syitä lienee ajatukset neitsyyden suojaamisesta ja avioliittokelpoisuuden varmistamisesta, sosiaalisesta hyväksynnästä, naisen identiteetistä ja kulttuurisesta jatkuvuudesta. Joissain Afrikan maissa ympärileikkauksen on esimerkiksi katsottu suojelevan tyttöä siveettömyydeltä ja esiaviollisilta raskauksilta. Monissa maissa se on myös ollut edellytyksenä avioliiton solmimiselle. Tyttöjen ympärileikkausta on myös perusteltu esteettisillä sekä puhtauteen ja seksuaalisuuteen liittyvillä syillä. Tyttöjen ympärileikkaus on niin syvällä kulttuurissa, että naiset joita ei ole ympärileikattu voidaan pahimmassa tapauksessa sulkea yhteisön ulkopuolelle. Ympärileikattuina he ovat normaaleja, puhtaita ja kauniita. Tyttöjen ympärileikkaamiseen liittyykin vahvasti siis myös sosiaalinen hyväksyntä; ympärileikkauksen kautta tyttö muuttuu naiseksi ja ympärileikkaus on myös sukukypsyyden merkki. Joissain yhteisöissä tyttöjen ympärileikkaus nähdäänkin tärkeänä siirtymäriittinä tyttöjen maailmasta naisten maailmaan. Ympärileikkaus nähdään myös kunnollisen, kunniallisen ja naimakelpoisen naisen merkkinä ja se voi olla edellytyksenä naimisiin pääsylle. Ympärileikkauksen ajatellaan myös vähentävän naisen yliseksuaalisuutta tai lisäävän aviomiehen seksuaalista nautintoa. Myös monet kauneuskäsityksiin liittyvät seikat pitävät perinteen yllä. 

Naisten ympärileikkaus Gambiassa

Vaikkakin Gambiassa on olemassa Woman’s Act (2010) ja Children’s Act (2005), ne eivät vielä sisällä ympärileikkausta kieltävää lainsäädäntöä. Gambiassa naisten ympärileikkaus on hyvin yleistä, ja suurin osa naisista onkin ympärileikattuja. Ympärileikattujen naisten prosenttiosuus on yksi maailman korkeimpia. Esimerkiksi naapurimaa Senegalissa ympärileikkaus on jo kriminalisoitu, ja Gambiassakin siihen suuntaan ollaan menossa. Paikallisen nimettömän lähteen mukaan suurin este ympärileikkauksen kriminalisoinnille Gambiassa ovat naispoliitikot, jotka eivät halua luopua perinteestä. Keskusteluissa paikallisten kanssa kävi myös ilmi kaksi näkökulmaa; toiset ovat sitä mieltä, että naisten ympärileikkaus on vain pieni viilto, joka ei aiheuta käytännön harmia, eikä sitä sen takia tarvitsisi kieltää. Toiset taas ymmärtävät ympärileikkauksen haitat, ovat valmiita luopumaan perinteistä, eivätkö suorittaisi ympärileikkausta omille lapsilleen. Miehet ovat yleisemmin ympärileikkausta vastaan, osaksi siksi, että se vähentää heidän omaa seksuaalista mielihyväänsä. Kaksijakoisesta suhtautumisesta kertoo myös ympärileikkauksesta virallisissa yhteyksissä käytetty nimi ”female genital mutilation/cutting”. Mutilation tarkoittaa silpomista, cutting (leikkaus) taas on lievempi ilmaisu, joka vähättelee operaatiota. Cutting on jätetty virallisen nimen yhteyteen kompromissina niille, jotka eivät pidä ympärileikkausta niin haitallisena naisen keholle.

Gambiassa ympärileikkaus suoritetaan yleensä 4-14 ikävuoden välillä, sitä tehdään kuitenkin myös vauvoille, naimisiin menossa oleville naisille, raskaana oleville naisille sekä juuri synnyttäneille naisille. Leikkauksen suorittaa useimmiten perinteen mukainen henkilö, esimerkiksi kätilö. Leikkaus suoritetaan ilman nukutusta saksilla, partaveitsen terällä tai lasin palasella. Unicefin ja Gambian hallituksen tekemässä tutkimuksessa selvisi, 78,3 prosenttia gambialaisista naisista on käynyt läpi jonkinasteisen ympärileikkauksen. Maaseudulla luku on korkeampi, esimerkiksi Bassen kaupungissa, Upper River Region, se on jopa 99 prosenttia. Pääkaupunki Banjulin alueella luku on huomattavasti pienempi, vain 44,8 prosenttia. Hedelmällisessä iässä olevista naisista melkein kahdeksankymmentä prosenttia on joutunut jonkinlaisen ympärileikkauksen uhriksi. Tytöt joiden äidillä ei ole koulutusta, ovat suuremmassa vaarassa joutua ympärileikatuksi. Myös tytön oma koulutus pienentää riskiä joutua ympärileikatuksi. Suurin osa naisista, jotka ovat itse kokeneen ympärileikkauksen haluavat perinteen myös jatkuvan. Vastaavasti naiset, joita ei ole ympärileikattu, eivät tue perinteen jatkumista. Yli 90 prosenttia leikatuista naisista haluaa tyttärensä silvottavan perinteen mukaisesti. Ympärileikkaamattomat äidit puolestaan melkein sataprosenttisesti eivät halua tytärtensä ympärileikkausta. 

Gambiassa on useita etnisiä ryhmiä, joista mandinka, fula ja jola heimot aktiivisimmin suorittavat ympärileikkauksia. Näissä ryhmissä ympärileikkaus prosentti on jopa 80 prosenttia. Pienin prosentti löytyy wolof heimosta, vain 12 prosenttia. Keskituloisissa perheissä ympärileikkaus on yleisempää kuin köyhissä tai rikkaissa perheissä.

Naisten oikeuksia ajavat kansalaisjärjestöt yhdessä YK:n ja muiden ihmisoikeuksia ajavien organisaatioiden kanssa ovat kampanjoineet Gambiassa ympärileikkausta vastaan ja vuoden 2006 jälkeen ympärileikkausten määrä on voinut vähentyä, koska kuudessa vuodessa yli neljäsataa ympärileikkaajaa on lopettanut julkisesti julistanut lopettavansa perinteen harjoittamisen. Taistelu ympärileikkausta vastaan etenee ympäri Afrikkaa eri kansalaisjärjestöjen avulla, esimerkiksi UNICEF ja TOSTAN työskentelevät tyttöjen ympärileikkauksen lopettamiseksi.

Valtion tasolla varapresidentti ja naisasiaministeri yhteistyössä UNICEFin ja UNFPA:n kanssa ovat kehittäneet toimintasuunnitelman naisten ympärileikkauksen lopettamiseksi. UNICEF, Gambian hallitus (Women’s bureau) ja TOSTAN aloittivat yhteistyössä vuonna 2006 kolmen vuoden Community Empowerment Program ohjelman naisten ympärileikkausta vastaan. Ohjelman tarkoituksena oli vaikuttaa suoraan kyläyhteisötasolla suoraan 80 mandinka ja fula yhteisöön, ja lisäksi 63 muuhun yhteisöön Gambian maaseudulla (Upper River Region). Tämä strategia perustuu TOSTAN:in kokemuksiin Senegalissa ja muualla Afrikassa. CSO:t (Civil Society Organisations), esimerkiksi The Gambia Committee on traditional practices affecting the health of woman and children (GAMCOTRAP), ovat tuloksellisesti työskennelleet naisten ympärileikkausta vastaan. GAMCOTRAP on organisoinut Dropping the Knife- seremonioita, joissa perinteen harjoittajat julkisesti ilmoittavat lopettavansa ympärileikkauksen suorittamisen ja lupaavat suojella tyttölapsia ympärileikkaukselta. Esimerkiksi Bassessa 60 ympärileikkausta harjoittavaa henkilöä 351 yhteisöstä sitoutui luopumaan ympärileikkauksesta suuren ja arvovaltaisen yleisön edessä. 

Lainsäädäntö ei yksistään riitä taistelussa naisten ympärileikkausta vastaan. Esimerkiksi Gambian naapurimaissa, joissa ympärileikkaus on lailla kielletty, ovat ihmiset löytäneet muita keinoja harjoittaa perinnettä. On tapauksia joissa ihmiset ovat tuoneet lapsensa Senegalista Gambiaan ympärileikattavaksi. Lapsia tuodaan myös Euroopasta ja Amerikasta. Pelko tiukentuvasta lainsäädännöstä on ajanut ihmiset leikkaamaan jopa viikon ikäisiä vauvoja, jotta perinnettä voitaisiin jatkaa. Lainsäädännön lisäksi olennaisinta taistelussa naisten ympärileikkausta vastaan onkin saada asenteet ja uskomukset muuttumaan. Tarvitaankin jatkuvaa valistamista, tiedotusta sekä asennekasvatusta, jotta perinteen harjoittamisesta luovutaan. 

Gambiassa sosiaalityöntekijöiden rooli naisten ympärileikkausta koskevissa asioissa on haastava puuttuvan lainsäädännön vuoksi. Haasteellista on erityisesti silloin, jos osa perheestä vastustaa ympärileikkausta ja osa on se puolella. Esimerkiksi eräässä tapauksessa lapset asuivat isoäitinsä luona, joka halusi tyttöjen joutuvan silvottavaksi vanhempien vastustuksesta huolimatta. Vanhemmat toivat tapauksen ratkaistavaksi Social Welfare Departmentiin, jossa osapuolten kesken laadittiin kirjallinen sopimus ympärileikkauksen kieltämiseksi. Myöhemmin selvisi, että isoäiti oli sopimuksesta huolimatta leikkauttanut tytöt vanhempien tietämättä. Lainsäädännön puuttuessa sosiaalityöntekijällä ei ollut muuta keinoa välttää tapahtumaa kuin puhumalla isoäidille, kun taas lainsäädännöllä olisi voitu pakottaa isoäiti luopumaan ajatuksesta rangaistuksen uhalla. 

 Naisten ympärileikkaus Suomessa 

Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus katsotaan maailmanlaajuisesti ihmisoikeuksia loukkaavaksi käytännöksi. Sen katsotaan olevan hyökkäys naisten arvokkuutta, tasa-arvoa ja koskemattomuutta kohtaan. Ympärileikkausperinne loukkaa oikeutta elämään ja fyysiseen koskemattomuuteen sekä oikeutta terveyteen, oikeutta vapauteen väkivallasta sekä monia lasten oikeuksia.

Naisten ympärileikkauksiin on alettu Suomessa kiinnittää huomiota 1990- luvun alun jälkeen. Tällöin maahanmuuttajien määrä kääntyi kasvuun ja erityisesti Somaliasta saapui Suomeen paljon turvapaikanhakijoita. Ympärileikattujen naisten määrää ei Suomessa ole juurikaan tilastoitu, mutta esimerkiksi vuonna 2010 Suomessa asui 15 000 ihmistä, joiden perinnepiirissä ympärileikkaus on tavallista. Heistä noin 11 000 on somalitaustaisia. 

Suomen rikoslaissa ympärileikkaus rinnastetaan törkeään pahoinpitelyyn. Varsinaista lakia ympärileikkausta vastaan ei ole säädetty, koska on katsottu rikoslain olevan riittävä. Maahanmuuttajien kohdalla ennen Suomeen tuloa tehtyä leikkausta ei katsota rikokseksi. Suomessa syntyneelle lapselle tehty ympärileikkaus on rikos, vaikka ympärileikkausta ei olisikaan suoritettu Suomessa. Jo lastensuojelulain mukaan lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Ympärileikkauskysymyksissä ohjeistetaan lasten kanssa työskenteleviä ilmoittamaan epäilyistään välittömästi lastensuojeluun, jotta mahdollinen uhka ympärileikkauksesta voidaan kartoittaa mahdollisimman nopeasti. 

Suomessa on tehty tyttöjen ympärileikkaukseen liittyvää ennaltaehkäisevää ja neuvovaa työtä noin 20 vuotta. Vuodesta 2002 lähtien toiminut KokoNainen on pitkäaikaisin naisten ympärileikkauksen ympärille rakentunut hanke. Hankkeen puitteissa on otettu puheeksi naisten ympärileikkaus maahanmuuttajayhteisöjen keskuudessa ja koulutettu ammattihenkilöstöä. KokoNainen hanke on luonut myös koulutusmateriaalia ja ohjeistuksia naisten ympärileikkauksen tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi. 

Lähteet:

Akar, Sylvia ja Tiilikainen, Marja 2009. Katsaus islamilaiseen maailmaan – naiset, perhe ja seksuaaliterveys.
Gambia bureau of statistics 2007. Monitoring the situation of children and women. The Gambia multiple indicator cluster survey 2005/2006 report. 
Ihmisoikeusliitto ry. 2004. Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus Suomessa. Asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnalle. Toimittanut Marja Tiilikainen.
Juntunen, Anitta 2010. Teoksessa Abdelhamid, Pirkko;  Juntunen, Anitta ja Koskinen, Liisa (toim.). Monikulttuurinen hoitotyö. 
Kivimäki Antti 2010. Naisten ympärileikkauksia paljastuu jatkuvasti Suomen synnytyssaleissa. Helsingin Sanomat.
National plan of action on gender based violence 2012. The Gambia National plan of action on gender based violence 2013-2017.
Office of the Vice President and Ministry of women’s affairs, 2010. The fourth and fifth combined periodic reports of the Gambia on the convention on the elimination of all forms of discrimination against women (CEDAW).
Sosiaali- ja terveysministeriö 2012. Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelma 2012-2016

Lisäksi lähteinä toimi muutama Gambian sosiaalitoimen työntekijää, joita en eritellen tähän nimeä. 

Aiheeseen liittyvää, lukemisen arvoista:

http://www.hs.fi/datajournalismi/a1305766700849

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288643646789.html

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=5197397&name=DLFE-21903.pdf

Mainio munakoiso

Ehkä on aika todeta, että yritys hyvä, mutta turha.

Palataan siis vanhaan järjestykseen - ruokaohjeet ja leivontajutut palaa takaisin.

En ehdi niin paljon touhuta keittiössä kuin tahtoisin nykyään. Ja silloin kun ehdin, teen yleensä jotain tuttua ja turvallista. Joten jatkan asian kypsyttelyä (ruokabloggaajaksi ryhtymistä?) ja sillä aikaa ilahdutan teitä ruokaohjeillani ajoittain.

Tällä hetkellä himoitsen jatkuvasti munakoisoa ja tahtoisin siitä kehitellä kaikenlaista syötävää. Tässä meidän keittiön ehdottomat herkut - toinen jo tuttu ja turvallinen, toinen toissaillan kokeilu joka osoittautui herkulliseksi.


Munakoisopannu
noin 4 hengelle

1 isohko munakoiso  
1 sipuli  
2 valkosipulinkynttä  
200 g paseerattua tomaattia  
1 dl vettä  
rouhittua mustapippuria  
suolaa  
loraus öljyä


Leikkaa ensin pesty munakoiso noin puolen sentin kokoisiksi kiekoiksi. Levitä leinvinpaperille hieman suolaa ja lado munakoisot päälle, ripottele vielä suolaa munakoisoille. Anna munakoison itkettyä noin 30 minuuttia. Huuhtele itkettyneet palat ja leikkaa ne vielä paloiksi neljään osaan. 

Silppua sipuli ja valkosipuli. Kuullota öljyssä pannulla hetkinen. Lisää joukkoon munakoisonpalat ja paistele hetki. Lisää joukkoon paseerattu tomaatti ja vesi. Anna hautua kannen alla välillä sekoitellen. Hautumisaika voi olla jopa 1 tunti, oikeastaan sitä parempaa, mitä kauemmin. Munakoiso saa mennä ihan mössöksi hautuessaan. Mausta haudutuksen loppuvaiheessa suolalla ja pippurilla.

 

Itse käytän paljon Santa Marian Garlic&Pepper mausteseosta, joka on tämän hetkinen lempparini. Tähänkin se sopii kuin nenä päähän, eli jos sitä hyllystä löytyy niin rouhi mukaan oikein kunnolla.

--

Feta-munakoisopiirakka

Edit: Piirakka tehdään siis kakkuvuokaan. Piirakkavuokaan se ei mahdu.

3 dl Vehnäjauhoja
150 g voita
½ dl vettä

Mittaa jauhot ja voi kulhoon. Nypi seos murusiksi. Lisää vettä vähitellen, kunnes taikinasta muotoutuu pallo. Vaivaa taikinaa hetki, jauhota pallo kevyesti, kääri kelmuun ja nosta jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi.

Puolen tunnin kuluttua ota taikina jälleen käsittelyyn. Kauli taikina pyöreäksi levyksi ja nosta vuokaan. Esipaista pohjaa 175 asteessa 10 minuuttia. Laita ennen uunia pohjalle leivinpaperi ja esimerkiksi riisiä tai kuivattuja herneitä – näin pohja pysyy tasaisempana.

2 munakoisoa
suolaa
0.5 dl oliiviöljyä

Pese munakoisot ja leikkaa noin sentin paksuisiksi kiekoiksi. Laita viipaleet leivinpaperin päälle ja ripottele päälle suolaa. Anna munakoisojen vetäytyä vähintään tunti. Pyyhi ylimääräinen suola ja puristele viipaleet kuivaksi. Leikkaa kiekot vielä neljään osaan. Laita palaset kulhoon ja lisää öljy – sekoita niin, että öljy leviää tasaisesti. Ruskista pannulla.

200 paseerattua tomaattia
½ dl maitoa
½  tl sokeria
200 g fetaa
2 tomaattia
100 g juustoraastetta (esimerkiksi mozzarella)

Sekoita paseerattu tomaatti, maito ja sokeri. Leikkaa tomaatit pienehköiksi paloiksi.


Levitä tomaatti-maito seos ohuelti piirakkapohjan päälle. Levitä seuraavaksi puolet paistetuista munakoisoviipaleista. Murustele puolet fetajuustosta munakoison päälle. Mausta mustapippurilla (itse käytin Santa Marian Garlic and Pepper mausteseosta). Sitten seuraavaksi laita tomaatit ja loppu feta. Viimeisenä loput munakoisot. Päälle voit ripotella vielä juustoraastetta, niin saat kauniin pinnan. Rouhi päälle vielä hieman mustapippuria (tai tuota mausteseosta).

Paista piirakkaa uunin alatasolla 175 asteessa 15 minuuttia. Nosta keskitasolle ja jatka paistamista vielä noin 15 minuuttia. Tarjoa piirakka jäähtyneenä (jos maltat odottaa).


Masterchef Helsinki

tiistai 16. syyskuuta 2014

Istuskelin päivällä tovin TE-toimiston aulassa ja odottelin miestäni haastattelusta - tähän väliin kiitokset Pasilan TE-toimistolle tehokkaasta ja hyvästä palvelusta! Minulle helpottavaa, kun asiat etenee. - Mutta niin. Minulla oli siinä aikaa pohtia kaikenlaista. Päädyin lopulta pohtimaan lähinnä sitä, mitä tänään syötäisiin? 

Ruoka on minun elämässäni melkoisen iso elementti. Sen näkee toki myös vyötäröltä, mutta se ei minua kovin vaivaa. On liian ihanaa leipoa ja kokkailla, että turhaan jaksaisin vaa'an lukemia seurailla. Niin kauan kun on hyvä olla, eikö vaan? Taas lähdin sivuraiteille. Palataan ruokaan. Meillä on keittiössä meno muuttunut aika paljon viimeisen kahden viikon aikana. Alkuun minua kauhistutti. Olen melkoinen yksinvaltias tuolla keittiössäni ollut tähän asti (olen kyllä edelleenkin), mutta nyt joudun jakamaan sen toisen ihmisen kanssa. Jonkun jota en voi komentaa sieltä aina poiskaan. Hyvin sujuu vielä toistaiseksi - ainakin olen saanut tuon leivonta puolen pitää omanani vielä. Tosin kovasti tuo mieheni yrittää saada minulta leivontaoppitunteja, en vain vielä ole siihen valmis itse. Opetellaan ensin joitain perusasioita (kuten noiden pesukoneiden käyttö), sitten voin harkita leivontaoppitunteja.

Tässä suomalaisessa ylitarjonnassa huomaan, että miehelläni on välillä hankaluuksia. Enkä ihmettele, on niitä itsellänikin - miten sitä pitäisi osata valita, kun pastaa on 15 sorttia ja riisiäkin 10 erilaista. Minulta löytyy kotoa 6 erilaista sokeria ja totesin tänään, että täytyy ostaa vielä yhtä sorttia. Onko siis ihmekään, että menee hieman pää sekaisin? 


Onneksi löytyy tuttujakin makuja. Mieheni on ehtinyt kokkailla jo Domodaa ja taitaa tällä viikolla vielä kokkailla Yassaakin. Sardiineja (yäk!) löytyy kaapista ja naudanlihasäilykettä on hypistelty kaupassa. Sardiinit saattaa minua ällöttää, mutta toinen on onnellinen. Ehkä tutustutan hänet vielä Janssonin kiusaukseenkin. 

--

"Is this plastic or what?"

Ensikosketus nakkiin. Atrian herkkubroilerinakki ei tehnyt lähtemätöntä vaikutusta - onneksi se olikin koiralle.

--

Kaupassa:

"Can we have those fruits from yesterday?"

"Which ones?"

"The little green ones.."

Viinirypäleet - rakkautta ensimaistamisella.

--

"Can we buy luumu?"

Suurinta herkkua.

-- 

"The fish bones are really small.. How annoying."

Järvikala vs. meren elävät. Maku oli kuulemma kuitenkin hyvä.

--

Puoliväkisin raahasin mieheni eräänä päivänä nepalilaiseen ravintolaan. Ei olisi millään suostunut - eihän hän ole nepalilainen, miksi hän sitä söisi. Pari päivää myöhemmin mietin mitä tehtäisiin ruoaksi, mieheni ehdottaa varovaisesti jotain nepalilaista. Voitettuja ennakkoasenteita!

--

Meillä raikaa harva se päivä Australian Mastercheffin alkutunnari. Minä olen pahanlaatuisesti koukussa nimittäin. Onneksi myös mieheni jaksaa katsella jonkun jakson kanssani, meidän pienessä luolassa kun ei oikein pääse karkuun - muuta kuin lähtemällä ulos. 

--

Mutta mitä tänään siis syötiin? Päädyttiin kävelemään Pasilasta Helsinkiin saakka ja syötiin esimerkiksi ensimmäiset pehmikset ulkona. Lopulta päädyttiin ravintolaan, joka oli hieman pettymys, mutta vatsa tuli täyteen. Kotona minä päätin pyöräyttää pekaanipähkinäpiirakan, mikä tuolla odottaa syöjiään. Uunista tuoksua levittää vielä feta-munakoisopiirakka, minkä valmistumista odotan melkoisella innolla.

Mitä teillä syötiin tänään? 
CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan