Me ollaan ajeltu. Vietetty viikko Suomea kierrellen - ristiin rastiin ja lopulta takaisin kotiin. On koettu ensilumi ja suomalainen sauna. Huono kotouttaja olen - kolme viikkoa ehti kulua ennen kuin sain mieheni saunaan asti. Siihenhän hän sitten rakastui - kuulemma Suomen parhaita puolia. Pimenevässä illassa, Näsijärven rannalla pääsimme myös kokemaan oikean saunan - puulämmitteisen. Järveenkin asti uskallettiin - 12 astetta näytti pintalämpömittari. Saunamakkaraa syöden ja kuunsirppiä ihastellen nautittiin rauhasta. Kuulemma ensi kesänä voidaan viettää mökillä viikkokin.
Talvi ehti jo säikäyttää (minua enemmän). Hiljaa leijuivat hiutaleet maata kohti - ihan kuin pölyä leijailisi sanoi mies. (Samaa sanoi toinen Afrikan mantereelta tullut viime syksynä.) Opittiin myös uusi suomen kielen sana - räntä. Tosin totesin sen olevan lähestulkoon kirosana. Jyväskylässä valkoisena oli autojen ja talojen katot, onneksi nopeaan suli poiskin. Kuopion suunnilla oli tienvarressa vähän hankeakin. Ensimmäisiä kertoja mies valitti kylmästä. Huvitti kovin myös se, että hengitys ulkona höyryää.
Monta kohtaamista viikon aikana - monta jäi vielä tulevaisuuteen. En tiedä ketä jännitti tilanteissa eniten - minua, miestäni vai ystäviä. Kenties kaikkia tasapuolisesti. Ihan turhaan minä ainakin jännitin, hyvin meni kohtaamiset. Kummityttö 8-vuotias on päättänyt opettaa uudelle Afrikan sedälle suomen kielen. Onhan hän oppimisen expertti kun koulussa joka päivä Aapista plärää. Ensimmäinen oppitunti on takana jo - innolla odota seuraavia.
Tutuiksi on tullut Tampere, Jyväskylä, Vehmersalmi, Kangasniemi ja Joutsa. Nyt kotona hetken aikaa - kohtaamiset tosin jatkuu.
Pienet hetket elämässä on niitä, jotka vie suurta tarinaa eteenpäin.
Kaunista tunnelmaa välittyi tästä :) ihanaa syksyä sinne (ei vielä ole onneksi talvi...)!
VastaaPoistaKiitos :) Ja kaunista syksyä sinne myös! Näinä päivinä ihanasti hemmotellaan auringollakin vielä :)
Poista