Täällä ollaan!
Joku jo ehti kysellä, että ollaanko lähdetty synnyttämään kun ei kuulu mitään. No ei me vielä olla, vaan tietokone on ollut sujuvasti kiinni telkkarissa ja pyörittänyt Netflixiä = ei ole voinut samalla kirjoitella. Kovin kauaa ei ehkä mene siihenkään, että täytyy sitä synnytystä alkaa suunnitella, mutta josko nyt vielä pari viikkoa saisi olla ihan yhdessä osassa. Ihmismieli on siitä jännittävä, että vaikka odottaa kovasti näiden tyyppien tapaamista ja olo on jo suhteellisen tukala, niin silti toivon että he malttaisivat vielä muutaman viikon, kun en ole ihan vielä valmis kuitenkaan.
Me vietetään ensimmäistä yhteistä juhannusta ja toistaiseksi ainakin viimeistä sellaista kaksistaan. Sattuneesta syystä ei lähdetty mihinkään mökkeilemään, vaan ollaan ihan kaupungissa ja vietetään aikaa ystävien kanssa. Minun juhannusperinteeksi on muodostunut viime vuosina työnteko, joten tämä on ihan mukavaa vaihtelua. Meillä ei myöskään kumpikaan suuremmin valita tästä vallitsevasta ilmastosta - minä nautin viileydestä tällä hetkellä kovin ja koska mies paastoaa, on hänelläkin helpompaa kun ei ole turhan lämmin.
Piti siis vain tulla toivottamaan hyvää juhannusta kaikille!
Ensi viikolla ehkä jaksan taas kirjoitellakin, enkä vaan tuijotella telkkaria. Toiveitakin esiteltiin, niin ehkä paneudun niihin aiheisiin.
 |
| Unelmien juhannusmaisemaa |
Mitä juhannustaikoja teillä tehdään?
Entä mitä perinteitä on muuten muodostunut?
Ei kommentteja
Kiitos kun kommentoit! You just made my day a bit better.