Säikähdys

Meidän mukava maanantai päivä päättyi eilen Lastenlinnan päivystykseen.


Tytöt söivät iltapalalla uunipuuroa omenoilla ja päärynällä, minkä kaveriksi tein 'vaniljakastiketta' cashewpähkinöistä. Hyvällä ruokahalulla tuo herkku upposikin. Hetki leikittiin iltapalan päätteeksi ja sitten oltiin menossa unten maille. Neiti B hieroi kasvojaan ja silmiään kovasti tuossa illalla - ensi alkuun ajateltiin, että silmien hierominen on vain väsymystä, mutta kun neiti oli jo sängyssä havahduin siihen, että kasvot olivat hieman turvonneet. Tarkempi tarkastelu paljasti, että kasvoissa ja kaulalla oli myös isoja näppylöitä - selkeä allerginen reaktio. 

Pikaisen puhelun terveysneuvontaan soitin ja sen jälkeen suunnattiin neidin kanssa jo kohti Lastenlinnan päivystystä. Isä jäi neiti A:n kanssa kotiin. Tuo 10 km ajomatka tuntui loputtoman pitkältä, kun neiti B ei tavalliseen tapaansa jutellut takapenkiltä. Pariin otteeseen piti pysähtyä bussipysäkille tarkistamaan, että kaikki on hyvin. Väittäisin myös, että pysähdyttiin jotakuinkin kaikkiin matkalle sattuneisiin liikennevaloihin - tai siltä se tuntui. 

Neiti B nukahti matkalla ja sairaalaan päästyämme oli pöllähtänyt, kun äiti herätti. Onneksi ei ollut pitkiä jonoja päivystyksessä ja päästiin nopeasti lääkäriin. Tuossa vaiheessa pahin reaktio oli jo laantunut, mutta koko yläkropassa oli nokkosrokon tyylistä oirehdintaa. Neiti sai antihistamiinia ja päästiin lähtemään kotiin. Kotimatkalla takapenkiltä kuuluikin taas normaali jutustelu ja ajomatka tuntui huomattavasti mukavammalta. 

Diagnoosina siis allerginen reaktio - kenties cashewpähkinän aiheuttamana. Täytyy olla varovainen, kun pähkinöitä maistellaan. Ei mitään vakavaa ja vaikka oma järkikin sanoi, että esimerkiksi anafylaktinen reaktio tulee heti, eikä enää tunnin päästä, niin koko yön heräilin tarkkailemaan neidin hengitystä. Aamulla meiltä heräsikin jo reipas pieni neiti, joskin hieman normaalia väsyneempänä - kenties yllättävä sairaalareissu sai neidinkin väsähtämään. 

Onko samanlaisia säikähdyksiä koettu teilläkin?

6 kommenttia

  1. Oho - voin vain kuvitella sen paniikin! Onneksi selvisitte säikähdyksellä! <3 Meillä on käyty päivystyksessä mm. pään rajun kolahtamisen seurauksena. Kotona tyyppi oli ihan raasu, eikä jaksanut enää seistä. Kun päästiin lääkäriin asti hän juoksi jo ympyrää ja tyhjensi lääkärin laatikoita. Justjust! hahaa.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi selvittiin säikähdyksellä, mutta varovaisia ollaan pähkinöiden kanssa tästä eteenpäin! :) Ja onneksi nuo lapset on aika kestäviä kavereita <3

      Poista
  2. Hui, voin kuvitella että varsinkin ajomatka on ollut pelottava! Onneksi selvisitte säikähdyksellä. Me pelästyttiin kans ihan henkihieveriin tossa puoltoista viikkoa sitten, kun R sai ihan yhtäkkiä korkea kuumeen aiheuttaman kuumekrampin. Kun koko tilanne tuli ihan puskista, oli ensimmäinen reaktio se, että lapsi kuolee syliin kun ei hengitä. Elämäni kauheimpia hetkiä kyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajomatka oli kyllä kamala, kun toinen vaan oli hiljaa takapenkillä, eikä edes nähnyt toista :/ Kuumekrampit on kuulemma aika pelottavia! Kauhulla odotan jos joskus tulee vastaan. Sitä menee itse jotenkin ihan paniikkiin, vaikka teoriassa tietäis, että ei ole mitään hätää..

      Poista
  3. Ne ajatukset päässä.... onneksi selvisimme säikähdyksellä ! ♡

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit! You just made my day a bit better.