Kevät keskellä alkutalvea

tiistai 29. marraskuuta 2016

Muistoja parin viikon takaa. 

--









Ja niin tuli se päivä, kun tytöt kieltäytyivät lähtemästä päiväkotiin. Herättiin rauhassa ja syötiin aamupalaa yhdessä koko perhe. Isämies lähti kouluun ja minä keräsin tyttöjen kamat kasaan valmiiksi päiväkotia varten. Tytöt leikkivät innoissaan hihkuen. Yleensä he tulevat mielellään puettaviksi ja odottavat päiväkotiin pääsyä, mutta toisin tällä kertaa. Kyselin, että mennäänkö päiväkotiin, mihin tytöt puistelivat päätään ja hihkuivat "ei ei". Niinpä soitettiin päiväkotiin ja kerrottiin, että vietetään kotipäivää.

Ja olipa mukava päivä! Touhuttiin aamupäivä leikkien ja tanssien. Piirrettiin ja katsottiin vähän lastenohjelmia. Tytöt nukkuivat pitkät päiväunet parvekkeella ja minä leivoin sillä välin hieman herkkuja. 

Unien jälkeen suunnattiin ulos. Puettiin päälle välikausihaalaria ja kurahousuja, pipoksi riitti ohut puuvillapipo kypärämyssyn lisäksi. Märkää ja lämmintä, kevät saapui keskelle alkutalvea. Pulkkailtiin pihalla viimeisissä lumissa, tehtiin lumiukko ja vähän lapioitiinkin. Keinuttiin yhdessä isossa keinussa ja tytöt riitelivät kumpi pääsee keinuun. 

Isämieskin tuli siinä kotiin ja siirryttiin sisälle touhuilemaan. Isämies touhuili tyttöjen kanssa ja lenkkeili postiin sillä välin, kun itse nukuin päiväunet. Syötiin vielä yhdessä iltapalaa ja tytöt riemuitsivat kylpyleikeissä. Illalla isämies laittoi tytöt nukkumaan ja minä suuntasin yöksi töihin. 

Lapsia ja heidän toiveita kannattaa kuunnella, nimittäin arjessa ihana päivä tyttöjen kanssa piristää kummasti. 


Taaperon väsytystä

torstai 24. marraskuuta 2016

Meidän tytöillä riittää virtaa. He ovat kuin duracell pupuja, jotka eivät juurikaan pysähdy hereillä ollessaan. Ulkoilu ja kavereiden kanssa touhuaminen väsyttää heitä, mutta pienen lepohetken jälkeen he ovat taas iskussa. Iltaisin he saattavat hetkeksi rauhoittua äitin kainaloon katsomaan lastenohjelmia tai lukemaan kirjaa, mutta muuten mennään ja lujaa. 

Päätettiin tällä viikolla testailla sisäleikkipuistoja keinona väsyttää neitokaisia. Ajeltiin eräänä iltana Vantaalle HopLoppiin ja tänään suunnattiin Hakaniemeen Helsingin Leikkiluolaan. Tytöt riemuitsivat kun pääsivät riehumaan ja kiipeilemään ja laskemaan liukumäkeä ja uiskentelemaan pallomeressä. He nauroivat ja kiljahtelivat ja höpöttelivät toisilleen - sitä oli vallattoman mahtavaa seurata. 

















Eihän tämäkään meidän duracell-pupuja väsyttänyt kuin hetkeksi, mutta mukavaa meillä oli! 

Äititankkausta

tiistai 22. marraskuuta 2016

Miten lapset reagoi, kun äiti on yöt pois?

Nämä minun nykyiset työvuoroni pohjautuvat täysin lasten tarpeisiin. Pystyn olemaan enemmän kotona näillä työvuoroilla, koska vapaita on enemmän. Tytöille on kuitenkin raskasta, kun äiti on öitä pois. Aiemmin pääsin töistä pääasiassa seitsemän jälkeen ja ehdin kotiin toivottamaan tytöille mukavaa päiväkotipäivää. Nykyään aamut töissä venyvät kasiin saakka ja isämies ehtii viedä tytöt hoitoon ennen kuin olen kotona. Olemme tyttöjen kanssa erossa siis pahimmillaan ilta kasista seuraavaan iltapäivään asti - ja tämä aiheuttaa tytöissä jo selkeää ahdistusta. 

Nukutin ensimmäisenä vapaailtanani tyttöjä mukavan päivän jälkeen. Molemmat neidit olivat silmin nähden nauttineet äitin seurasta pitkin päivää - kun äiti kerrankin oli leikkimässä, eikä vain nukkunut. Sängyssä neitiB kömpi päälleni nukkumaan. Kun siirsin hänet sängylle viereeni, kömpi hän pian takaisin rintani päälle. Kuin hän olisi yrittänyt estää minua karkaamasta yöhön. Sain onneksi lopulta siirrettyä neitokaisen sängylle nukkumaan, mutta kyljessä kiinni hän nukkui koko yön, pää painautuneena rinnalleni. 



En osaa sanoa, onko tämä normaalia eroahdistusta syksyn myllerryksen jälkeen vai vaikuttaako se, että olen nimenomaan yöt pois.

Miten teillä ovat lapset reagoineet äidin töihin paluuseen? Kuulostaako tutulta? 


Lasten kanssa leivontaa - suklaiset banaanimuffinit

maanantai 21. marraskuuta 2016

Yhteistyössä Mammalandia

Muistan omasta lapsuudesta ne päivät, kun leivottiin äidin kanssa pullaa. Keittiössä ikkunan edessä vaivattiin ja rullattiin korvapuustit. Parasta oli, kun sai maistella leipomisen lomassa hieman taikinaa. Perhepäivähoitajan kanssa vietettiin monia mukavia leipomishetkiä, kun muut lapset nukkuivat päiväunia - sain olla apurina ja veikkaan, että sieltä on lähtenyt oma innostukseni keittiöpuuhiin ja toivon että innostus siirtyy myös omille lapsille. Mammalandian kuukausittainen postaus pisti pohtimaan lasten ottamista mukaan keittiöpuuhiin.

Meillä tytöt ovat pienestä pitäen olleet mukana ruoanlaitossa. Leivotaan ja laitetaan ruokaa pääasiassa tyttöjen ollessa hereillä, joten luonnollisesti he ovat saaneet/joutuneet seuraamaan mukana. Vielä tytöt eivät ole päässeet aktiivisesti mukaan, mutta kiinnostusta heillä on. Olen pikkuhiljaa alkanut suunnitella sitä, että antaisin heidän osallistua myös itse leipomisprosessiin - sekoittamalla taikinaa tai muovailemalla keksejä. 

Viime viikolla tuli leivottua äärimmäisen herkullisia ja meheviä banaanimuffineja, joissa oli lisäksi tummaa suklaata. Näiden leipomiseen olisi helppoa ottaa lapsi mukaan, kirjoittelen ohjeeseen vinkit lapselle. 



Suklaiset banaanimuffinit
12 kpl

2 kananmunaa
2,5 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
100 g sulatettua voita
2 kypsää banaania
2 dl maustamatonta jogurttia
5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
100 g tummaa suklaata

Riko kananmunat kulhoon, mittaa joukkoon vaniljasokeri ja sokeri - anna lapselle puukauha, jotta hän voi sekoittaa seoksen. Sulata voi ja anna lapsen muussata banaanit haarukalla kulhossa. Sekoita keskenään jogurtti, muussatut banaanit sekä sulatettu voi. Mittaa kuivat aineet kulhoon - voit mitata jauhot desimittaan ja antaa lapsen kaataa ne kulhoon. Rouhi tumma suklaa paloiksi odottamaan. 

Sekoita kuivia aineita sekä banaani-jogurtti-voiseosta vuorotellen kananmuna-sokeriseokseen. Voit antaa lapsen sekoittaa ja itse kaataa joukkoon aineksia pienissä erissä. Sekoita lopuksi joukkoon suklaapalat. 

Annostele taikina isoihin muffinivuokiin. Paista 180 asteessa noin 20 minuuttia.  


Lahjavinkkejä vanhemmille pukinkonttiin

perjantai 18. marraskuuta 2016

Lumoan koru


Lumoanin upeat käsintaotut korut sopivat sekä äideille että isille. Itselleni tahtoisin tällaisen kahden laatan korun helmellä ja laattoihin taottuna tyttöjen nimet.

Ideakoru

Suomessa käsin valmistetut Ideakorut ovat myös ihana lahjaidea. Koruja löytyy enemmän naisille, mutta myös miehille on valikoimaa.

Museokortti

Kulttuuria parhaimmillaan. Monissa museoissa on mukava käydä myös lasten kanssa ja viettää perheenä laatuaikaa. 

Marimekon trikoolakanat 

Arjen ylellisyyttä, mihin ei välttämättä pikkulapsiarjessa rahojaan ensisijaisesti itse halua laittaa. 

Bold Tuesday -värityskartta


Maailmanmatkaajalle loistava lahjaidea! Maailmankartta, mistä voi värittää ne maat, joissa on jo tullut vierailtua. 

Hotelliyö + lastenhoitaja



Mikä sen parempi lahja? Yhteistä parisuhdeaikaa vanhemmille. 

ASMI


Ihania käsityönä tehtyjä koruja ja laukkuja. Kuopiolaislähtöinen Anni tekee kaikki tuotteet itse kierrätetystä kumista. ASMIn löytää usein messuilta, mutta Kuopiossa tuotteita on myynnissä ainakin Matkuksessa pop up-joulukaupassa sekä Pikku Pietarin torikujalla.

Korupaja Helmi


Kotimaisena käsityönä tehtyjä koruja täältäkin! Minut on valloittanut vanhoista lusikoista tehdyt korut, kuten kuvan kaupakoru ja rannekoru. Vaarille voisin ostaa vanhoista markoista tehdyt kalvosimet.

Stressitön joulu

torstai 17. marraskuuta 2016

Joulua kohti kuljetaan. 

Omien lasten myötä minusta on tullut vähän jouluihminen. Tahdon, että tytöille muodostuisi mukavia muistoja perheen yhteisistä jouluista ja voitaisiin luoda yhdessä perinteitä.

 Käydä joulukirkossa, nauttia joulusaunasta ja toivoa mantelia riisipuurosta. 
Kuunnella joululauluja, koristella kuusi ja leipoa piparkakkuja. 
Jännittää joulupukkia, nauttia jouluateriasta ja syödä vähän liikaa suklaata. 
Viettää aikaa perheenä, leikkiä saaduilla lahjoilla ja käydä ulkona pulkkamäessä. 

Lapsiparkki-blogin Såfin heitti haasteella ja pisti pohtimaan, että miten viettää stressitöntä joulua. 


 Vietimme lapsuudessani useamman joulun ulkomailla kuin Suomessa, eikä meidän perheellä ole juurikaan vakiintuneita jouluperinteitä. Vietimme myös perinteisiä jouluja kotona perheenä, oli kuusi ja joulupukki ja kokoonnuttiin koko perheenä jouluaterialle. Vierailtiin mummolassa ja haudoillakin. Mutta silti oma suhteeni jouluun on aina ollut melko etäinen. Useamman vuoden väitin kivenkovaan, että en pidä joulusta, mutta on myönnettävä, että se ei ole täysin totta.  En vain pidä joulun kaupallisuudesta, enkä siitä, että se ajaa perheet suunnattoman stressin partaalle. Joulu on parhaimmillaan rauhan aikaa - sellaista aikaa, kun ei pitäisi stressata mistään. Pidän kuitenkin joulun tunnelmasta, piparien tuoksusta, joulukoristeista sekä yhteisestä ajasta perheen kesken. Minulle tärkeää on myös joulun sanoma ja hiljentyminen sen ääreen. 


Minun reseptini stressittömään jouluun onkin yksinkertainen - älä stressaa

Lahjoja ostan ja teen pitkin vuotta. Jouluruoat tekee äiti, mutta itse leivon ensimmäiset taatelikakut jo lokakuussa. Nautiskelen glögiä pitkin syksyä ja virittäydyn jouluun. Joululauluja kuunnellaan, jos muistetaan ja kuusi koristellaan kun ehditään. Piparit voi ostaa valmiinakin, mutta joskus voi panostaa ja tehdä taikinankin alusta lähtien. Joulukortit lähtee, jos ne muistetaan ostaa ja paketoinnin hoitaa myös kauppojen paketointipalvelu. 

Loppujen lopuksi se on ihan sama, miten sen joulun viettää. Parhaat muistot syntyvät yksinkertaisesti yhdessäolosta, eikä kukaan muista sitä, miten silloin yhtenä jouluna oli tarjolla jonkun toisen äidin tekemiä laatikoita.

Me vietetään tänä vuonna äärettömän stressitöntä joulua hieman Helsinkiä etelämmässä. Suunnataan meidän perheen sekä isovanhempien voimin lasten toiseen mummolaan. Jouluateria nautitaan hotellin noutopöydästä ja joululauluja kuunnellaan altaan reunalla makoillen. Siinä sivussa vietetään laatuaikaa perheen kesken ja tytöt saavat tutustua paremmin serkkuihinsa. Joulukuusen virkaa meillä ajaa tänä vuonna yukka-palmu, mihin on viritelty vähän valoja. Joulukoristeita en laita laisinkaan, kun ollaan käytännössä juuri se aika poissa, kun ne olisivat esillä.

--

Haaste on lähtöisin Oranssia-blogista ja voisinpa haastaa mukaan pohtimaan omaa stressitöntä jouluaan Kochanie -blogin sekä Soppaa ja sirkushuveja -blogin.

Tarttukaa muutkin haasteeseen ja tehdään tästä joulusta täysin stressivapaa! 

Nyhtökanaburger

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Slow food tuesday. 


Nyhtökana 

500 g kanan rintafileitä
4 rkl fariinisokeria
3 rkl soijakastiketta
2 rkl tomaattipyreetä
2 rkl punaviinietikkaa
2 rkl bbq-kastiketta
3 valkosipulinkynttä
sitruunamehua
mustapippuria

Sekoita maustekastikkeen ainekset keskenään. Siirrä pihvit öljyllä siveltyyn uunivuokaan ja kaada kastike päälle. Peitä vuoka foliolla. Laita uuniin ja uuni päälle 150 asteeseen. Anna kypsyä hiljalleen vähintään 3 tuntia. Revi ylikypsät kanapihvit kahden haarukan avulla ohuiksi säikeiksi. 

Burger -sämpylät
8 kpl

1 pss kuivahiivaa
2,5 dl vettä
2 rkl oliiviöljyä
1 kananmuna
2 rkl sokeria
7 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa

Sekoita hiiva reilusti kädenlämpöiseen veteen, sekoita ja anna seistä hetki. Lisää oliiviöljy, kananmuna ja sokeri. Lisää suola ja jauhot koko ajan sekoittaen. Vaivaa taikinaa noin 5 minuuttia ja lisää lopuksi vielä loraus öljyä. Nostata vähintään 2 tuntia kostealla liinalla peitettynä. Jaa taikina 8 osaan ja pyörittele sämpylöiksi. Nosta sämpylät leivinpaperilla puetulle pellille ja litistä hieman. Paista 180 uunissa noin 20 minuuttia. Sämpylät voi voidella kananmunalla ja koristella seesaminsiemenillä halutessasi. 

Koottiin burgereihin nyhtiksen lisäksi pippurimajoneesia, cheddar-juustoa sekä salaattia ja tomaattia.  Seuraksi tehtiin bataattiranskalaisia. 

Itsenäistä syömistä

tiistai 15. marraskuuta 2016

Meillä olla sormiruokailtu jo pienestä pitäen ja tyttöjen taidot syömisen suhteen ovat aina olleet hyvät. Koko ajan kuitenkin huomaa, miten nuo taidot kehittyvät ja syömisestä tulee entistä itsenäisempää. Pääasiassa neidit syövät ruokansa itse, lukuunottamatta niitä päiviä, kun laiskottaa ja he suostuvat syömään ainoastaan syötettynä. Ajattelin jakaa meidän arkea helpottavat syömisvinkit teillekin - pieniä, mutta kivoja. 

Juomisen suhteen meillä arkea on helpottanut Emmastiinalta testiin saatu mehujehu. Pillimehuja meillä ei vielä juoda, mutta maitoa ja smoothieta menee tässä muodossa paljon. Aiemmin ei ole uskaltanut tytöille omaan käteen maitotetraa antaa, koska se on väistämättä ollut pitkin poikin. Mehujehu mahdollistaa sen, että lapset saavat itse juotua. Kotona harvemmin tulee pillimaitoja joutua (isämies on tosin innostunut mehujehun kautta tästä helppoudesta ja nykyään pillimeitoja menee kotona huomattavasti enemmän), mutta reissun päällä tämä on eri kätevä. Muistan, kun törmäsin mehujehuun ensi kertaa joskus vuosia sitten ja ajattelin, että siinäpä vasta loistokeksintö - samaa mieltä olen nyt, kun olen päässyt testaamaan in action!



Kun haluaa hetken omaa rauhaa, että ehtii vaikka tyhjätä tiskikoneen, on meillä toimiva ratkaisu istuttaa neidit sohvalle ja antaa käteen oma pieni rusinarasia. Harjoittaa myös sorminäppäryyttä! 




Meillä kuluu arjessa myös paljon smoothieita. Tytöt saavat smoothien itse juotua ja tätä nykyä jopa useimmiten suhteellisen siististi. Tämän hetken lempparia on tuo suomalaisvalmisteinen Muuti. Reissussa äärimmäisen käteviä myös ovat puurot tuollaisessa samanmoisessa pussissa. 


Yhteistyössä Mammalandia ja Emmastiina
Mehujehu saatu bloginäkyvyyttä vastaan. 

Isänpäivä

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Hyvää isänpäivän iltaa kaikki ihanat isät!

--

Minäkin ehdin istahtaa hetkeksi iltapalan ääreen, kun isämies meni tyttöjen kanssa nukkumaan. 

Meidän isänpäivä oli oikein ihana. Aamulla herättiin tyttöjen kanssa seiskan aikaan, pitkien yöunien jälkeen pirteänä. Isämies sai jatkaa unia sillä aikaa kun tyttöjen kanssa tehtiin aamupalaa. Leivottiin vuokaleipää ja tehtiin pannukakkuja. Katettiin pöytään hedelmiä ja leivänpäällisiä ja jogurttia ja granolaa tuoreiden leipomusten lisäksi. 



Vatsat täynnä suunnattiin Messukeskukseen Meidän viikonloppu -messuille. Ihmeteltiin eläimiä ja seikkailtiin käsityökojujen joukossa. Löytöjäkin tehtiin, vaikka Outlet Expo oli pienoinen pettymys. 








Lounaalle suunnattiin meidän lemppari thai-ravintolaan Myyrmäkeen. Tytöt kuitenkin nukahtivat autoon ja isämies ehdotti, että jos ajetaankin autokaistan kautta kotiin burgereiden kera. Niin tehtiin ja se oli ihan toimiva ratkaisu - meidän perheessä ei niin gourmee kuki. 

Haettiin vielä eilispäivänä ostettu isänpäivälahja kotiin ja ihmeteltiinkin sitten koko ilta perheenä meidän uutta valtavan kokoista televisiota. 

Kortit tytöt olivat tehneet päiväkodissa ja äitin sydän sulaa, kun ne on niin ihanat! 


Miten teidän isänpäivä sujui?
CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan