Eräänä iltana.
❤❤
Tytöt ovat nukkuneet tovin jos toisenkin ja itsekin päätän kömpiä unten maille. Siivoilen keittiön loppuun ja keräilen lelut kasaan - pientä siisteyttä arjen keskelle. Takana on pitkä päivä, joka alkoi liian aikaisin. Päivään on mahtunut paljon uhmaa ja kiukuttelua, mutta myös paljon iloa ja naurua.
❤❤
Tytöt ovat nukkuneet tovin jos toisenkin ja itsekin päätän kömpiä unten maille. Siivoilen keittiön loppuun ja keräilen lelut kasaan - pientä siisteyttä arjen keskelle. Takana on pitkä päivä, joka alkoi liian aikaisin. Päivään on mahtunut paljon uhmaa ja kiukuttelua, mutta myös paljon iloa ja naurua.
On neiti A:n vuoro nukkua kainalossani ja hän onkin valloittanut sängyn pyöriskelemällä. Annan toisella puolella nukkuvalle neiti B:lle suukon ja hiippailen omalle puolelleni sänkyä. Nostan lattialle tippuneen tyynyn ja siirrän neiti A:n keskemmälle sänkyä. Itse kömmin sänkyyn peiton alle ja painan pääni tyynyyn. Uninen neiti A nostaa äkkiä päätään ja etsii katselleen unensa keskeyttänyttä häiriötekijää. Hän huomaa minut ja kömpii kainalooni. Hän painaa päänsä rinnalleni, huokaisee ja sanoo;
"Äiti r'akas"
❤❤
❤❤
Aina ajoittain joku pohtii, että miksi niitä lapsia 'tehdään'? Tässä vastaus.
Ei kommentteja
Kiitos kun kommentoit! You just made my day a bit better.