Ihan ensin kiitos kaikille kysymyksistä! Niitä tuli hurjasti ja yritin vastailla parhaani mukaan. Tässä ekassa vastaukset kysymyksiin kaksosuudesta ja tytöistä, seuraavassa tulee isämiehen vastaukset omiin kysymyksiinsä ja minun omiini.
Mikä oli ensireaktionne, kun kuulitte
kaksosista? Osasitteko aavistaa?
Ensireaktio
oli varmasti jonkinlainen shokki – en oikein enää muista. Muistan soittaneeni
esimiehelleni ultran jälkeen ja pillahdin itkuun kun hän kysyi, että olihan
kaikki hyvin ja kerroin että joo, mutta niitä on kaksi. Itse en ihan ensin
tajunnut, mitä ultrakuvassa näkyy – tajusin kyllä, että jotain on ’pielessä’.
Isämiehellä oli hyvin vahva tunne, että saadaan kaksoset. Kenties se oli
enemmän toive, mutta oikeassa oli. Itse en ollut moista edes ajatellut, vaikka
minut on tavallaan kasvatettu ajattelemaan, että saisin kaksoset joskus.
Sanovatko tytöt kaikki sanat ja kirjaimet
samalla lailla?
Eivät
sano. Neiti A:lta tulee ylipäätään enemmän sanoja ja hän on sisartaan
kielellisesti lahjakkaampi. Pääasiassa puheenkehitys on aika samalla tasolla ja
molemmilta tulee paljon sanoja/äänteitä.
Mikä on tyttöjen suurin ero luonteessa?
Meidän
neitokaiset ovat hyvin erilaisia luonteeltaan ylipäänsä, niin on vaikea sanoa
suurinta eroa. Neiti B on tietyllä tapaa itsenäisempi, se on ehkä yksi
suurimmista. Hän on myös herkempi kuin sisarensa.
Puhutteko lapsillenne englantia yhdessä tai erikseen?
Puhutteko lapsillenne englantia yhdessä tai erikseen?
Lapsille
ei varsinaisesti englantia puhuta. Toki puhutaan sitä keskenämme ja lapset
kuulevat siinä sivussa, mutta lapsille kohdistuva puhe on aina suomea tai
mandinkaa.
Miten kehitätte ja pidätte yllä lasten
mandinka-taitoa?
Tällä
hetkellä tytöt kuulevat mandinkaa isältään ja muutamilta tämän kavereilta, sekä
toki puhuessaan Gambian sukulaisten kanssa. Muuten kieltä ei varsinaisesti
kehitetä, koska mandinkan kielisiä satukirjoja tai esimerkiksi lastenohjelmia ei ole
olemassa.
Näkyykö afrikkalainen/gambialainen
kulttuuri kasvatuksessa, toivotteko että lapset identifioisivat itsensä enemmän
esim. gambialaiseksi kuin suomalaiseksi tai onko edes väliä?
Gambialaisuus
näkyy tottakai isämiehen kasvatusotteessa – itse huomaan sen konkreettisesti
esimerkiksi siinä, miten isämies pyytää tyttöjä jakamaan omastaan (esim.
herkuista/ruoasta) tai auttamaan kodin askareissa. Gambia -jutut näkyvät meillä
myös leikeissä – esimerkiksi vauvan kantamisessa selässä tai siinä, että
harjoitellaan kantamaan tavaroita pään päällä. Tuo identifikaatio asia on vähän
hankala – varmasti tytöt tulevat identifioimaan itseään enemmän suomalaiseksi,
koska täällä tulemme todennäköisesti pääasiassa asumaan. Toivomme kuitenkin,
että he omaksuisivat myös juurensa gambialaisina ja sen vuoksi suunnittelemme
tällä hetkellä muuttoa Gambiaa joksikin aikaa. Sinälläänhän sillä ei ole mitään
väliä – he ovat kuitenkin osaltaan molempia. Mutta noin heidän itsensä kannalta
toivon, että he omaksuisivat vahvan identiteetin jostain ja tuntisivat
kuuluvansa sinne, missä kulloinkin asutaan.
Kuvat kesäiseltä Haltialan retkeltä - älyhyviä munkkeja kahvila Wanhassa Pehtoorissa!
--
Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa
Ei kommentteja
Kiitos kun kommentoit! You just made my day a bit better.