Viikon arkiruoka: Kesäkurpitsa-kikhernevuoka

Tämä ruoka muodostui oikeastaan ihan vaan aineksista, mitä kaapista sattui löytymään. Tämä on myös mukavasti muokattavissa sen mukaan, mitä sattuu löytymään - perusainekset voi pitää suunnilleen samanakin. Ohje on alunperin napattu täältä, mutta matkan varrella muokkautunut hitusen. 



Kesäkurpitsavuoka
1 uunivuoallinen

1 isohko kesäkurpitsa
suolaa
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
75 g pakastepinaattia 
1 prk kikherneitä
noin 1 dl suolattuja cashewpähkinöitä
mustapippuria
noin 100 g fetajuustoa
noin 50 g juustoraastetta
2 dl ruokakermaa
(1 kananmuna) 

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Suikaloi (tai raasta) kesäkurpitsa ja laita siivilään. Ripottele päälle suolaa ja anna seisoa noin 20 minuuttia. Puristele kesäkurpitsasta ylimääräinen vesi esimerkiksi harson avulla. Silppua sipuli ja valkosipuli ja kuullota niitä öljyssä hetki. Lisää pannulle kesäkurpitsaraaste ja paistele muutama minuutti. Lisää pannulle vielä pinaatti ja anna paistua, kunnes pinaatti sulaa. Mausta mustapippurilla. 

Rouhi pähkinät ja valuta kikherneet sekä murustele fetajuusto. Lado uunivuokaan kerroksittain kesäkurpitsatäytettä, kikherneitä, suolapähkinöitä ja fetajuustoa. Vuoan päälle voit viipaloida esimerkiksi juustohöylällä kesäkurpitsasiivuja tai jättää päällimmäiseksi kerrokseksi kesäkurpitsatäytettä. Ripottele vuoan pinnalle juustoraastetta ja kaada päälle ruokakerma. Ruokakerman joukkoon voi sekoittaa yhden kananmunan, mutta se ei ole välttämätön. Paista vuokaa uunin alatasolla noin 45 minuuttia. 

Vuokaan voisi hyvin heittää sekaan myös porkkanaraastetta tai vaikkapa paprikaa. Pinaatin määrää voi myös oman maun mukaan muokata, meillä meni viimeksi koko pussi ja se oli hitusen liikaa. 


Viikon arkiruoka on postaussarja, missä jaan teille helpon ja meillä hyväksi todetun arkiruoan. Toivottavasti näistä resepteistä on iloa myös teille, käythän kertomassa jos testaat! Reseptit viikon arkiruokiin löydät arkiruoka -tagin alta. Osa resepteistä on omia kehitelmiäni, mutta osa on variaatioita muiden resepteistä, lisään aina linkin alkuperäiseen ohjeeseen.

--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa


Tsekkaa myös Mammalandian Facebook ja kotisivut

21/09/17

Syyskuussa Mammalandian bloggaajat avaavat yhteistyöpostauksessa arkista päivää. Muiden Mammalandialaisten päivistä voit lukea täältä.

--

Meidän torstai alkoi seitsemän maissa tyttöjen herätessä. Minulla oli vapaa päivä ja isämies oli suuntaamassa iltavuoroon, joten meillä ei ollut kiire mihinkään - saatiin herätä kaikessa rauhassa ja yhdessä. Hetken tytöt malttoivat löhöillä vieressä, mutta pian noustiin ylös isämiehen jäädessä vielä jatkamaan unia. Siirryttiin hampaiden pesun kautta sohvalle löhöämään ja katselemaan Pikku Kakkosta - itse toivoin vielä voivani sulkea silmät hetkeksi, mutta tytöt oli eri mieltä, joten löhöiltiin muuten vaan. Aamupalaksi tytöt saivat sämpylää ja satsumat, nekin syötiin sohvalla kuten useimpina aamuina. Tyttöjen touhuillessa tein sämpylätaikinan valmiiksi ja siivoilin keittiötä samalla hörppien aamun ensimmäistä teekupillista. Latasin tiskikoneen ja laitoin pyykkikoneen päälle, viikkasin edelliset pyykit narulta ja keräilin leluja kasaan. Sellaista arkista puuhailua oli aamu täynnä. Jossain välissä puin tytöille päivävaatteet ja he jatkoivat leikkejään. Isämies nousi kahdeksan jälkeen ja hieman ennen yhdeksää lähti viemään tyttöjä päiväkotiin. Minä jäin kotiin paistamaan sämpylöitä ja katoin pöytään aamupalan valmiiksi. Isämiehen kanssa nautittiin rauhallista aamupalaa tämän palattua päiväkotireissulta. 





Aamupalahetken jälkeen isämies paneutui hetkeksi koulujuttujensa pariin ja itse siivoilin hieman. Innostuin eilen laittamaan melkein koko kotimme järjestyksen uusiksi ja siinä sivussa tuli käytyä läpi kaiken maailman laatikoita. Melkoinen määrä jos jonkinlaista rojua on kertynyt nurkkiin. Tein lounaan uunivalmiiksi ja tein itselleni kupin teetä. Teekuppini kanssa käperryin sohvannurkkaan neulomaan ja katsottiin isämiehen kanssa pari jaksoa hömppäsarjaa. Ennen isämiehen kouluun lähtöä syötiin vielä yhteinen lounas ja suunniteltiin tulevia reissuja - niitä tuntuu olevan onneksi melkoisen monta. 



Isämiehen suunnatessa kohti viimeistä työharjoittelupäiväänsä, minä jäin kotiin puuhailemaan. Ripustelin pyykkiä, siivosin keittiötä ja selailin reissujuttuja - menovinkkejä Tallinnaan ja Kolille otetaan vastaan! Ennen tyttöjen hakua päiväkodista lenkkeilin lankakauppaan ja ostin kassillisen herkkuja, suunnitelmissa neuloa tytöille vielä villatakit ja puikoilla on vaihteeksi projekti ihan itselleni. Päiväkodista sain mukaani kaksi iloista neitokaista, jotka kertoilivat tarinoita päivästään. Lepäiltiin hetki sohvalla sylikkäin, päivän paras hetki kun neitokaiset tankkaavat rakkautta eron jälkeen. Saatiin vielä tyttöjen pikkuserkku leikkiseuraksi ja ilta vilahtikin ohi vauhdilla. 

Leikkiseuran lähdettyä olikin jo iltatoimien aika. Laskin tytöille kylvyn ja valmistelin sillä aikaa iltapalan. Katsottiin vielä hetki Pikku Kakkosta ja iltapalan sekä hampaiden pesun jälkeen suunnattiin sänkyyn. Iltasaduksi Miinan ja Manun seikkailuja Lapissa, minkä jälkeen tytöt sammuivatkin suhteellisen pian. 








Itse nousin vielä tyttöjen nukahdettua ylös, vaikka houkutus jäädä sängyn lämpöön oli kova. Päivän mittaan hoidettu järjestyksen ylläpito kannatti ja oli ihanaa vain kömpiä sohvannurkkaan teemukin kanssa heiluttamaan puikkoja. Sain isämiehenkin tuohon viereen seuraksi ja nautiskellaan rauhasta vielä hetkinen ennen nukkumaanmenoa. Huomenna meillä on tyttöjen kanssa yhteinen vapaa päivä ja suunnataan ainakin ystävien kanssa metsäretkelle, katsotaan mitä muuta vielä keksitään. 

Ihan tavallinen ihanan tavallinen päivä ❤

Millainen torstai teillä oli?

--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa

Tsekkaa myös Mammalandian Facebook ja kotisivut

Taaperot Heurekassa

Kesän missiona oli käydä Heurekassa katsomassa meneillä oleva Animal Body Worlds -näyttely. Se kuitenkin unohtui kaiken muun kesäpuuhailun ohessa ja päästiin Vantaalle asti vasta hieman ennen lomani loppua. Sinänsä oli kuitenkin ehkä ihan hyvä, ettei ehditty paikalle pahimpaan kesäruuhkaan vaan saatiin rauhassa viettää eräs arkinen aamupäivä Heurekaa tutkien. 

Pohdiskelin pitkään, että onko turhaa lähteä tutkimaan tiedekeskusta kahden suht aktiivisen taaperon kanssa, mutta hyvä että lähdettiin. Heureka tarjoaa lapsille ihan suunnattomasti kaikenlaista tutkittavaa ja meidän tytöt ainakin viihtyivät mainiosti. Ensi kerralla ei kiirehditä muualle lounaalle vaan syödään välillä Heurekan omassa kahvilassa ja jatketaan kiertelyä. 

Me saavuttiin paikalle aamupäivällä kymmenen jälkeen ja paikalla ei tuolloin ollut vielä paljoa ihmisiä. Kierreltiin ensin tuo eläinnäyttely ja väljässä näyttelytilassa tytöt saivat välillä juoksennella rattaissa istumisen lomassa. Kävin aikanaan tutustumassa myös Body Worlds -näyttelyyn ja tämä eläinversio oli ihan yhtä huikea, ehkä jopa vähän mielenkiintoisempikin. Tytötkin ihmettelivät jättimäisiä eläimiä, eivätkä tuntuneet säikähtävän vaikka olivat vähän erikoisen näköisiä. Hurjahan tuo näyttely on pienelle, mutta tytöt ovat tavallaan vielä tarpeeksi pieniä ja ymmärtämättömiä - vaikeampi näyttely olisi todennäköisesti 3-5 -vuotiaalle, joka ymmärtää jo enemmän. 








Perusnäyttelyssä viihdyttiin pitkä tovi ja tutkittiin erilaisia ihmeellisyyksiä. Paikalla kiertelevät Heurekan työntekijät esittelivät tytöille innoissaan erilaisia juttuja, mikä oli ihanaa. Käytiin myös katsomassa rottakoripalloa, mikä oli tytöillekin mieleen vaikka paikallaan istuminen tuottikin jälleen hankaluuksia. Tehtiin myös tytöille omat kolikot kolikkokoneella ja niitä jaksettiin ihmetellä autossa kotimatkalla. Viimeisenä ennen kotiinlähtöä leikittiin pitkä tovi rakennuspalikoilla ja askarreltiin lentohärveleitä sekä varjokuvia. Tuo rakentelupaikka olisi toiminut hyvin myös niin, että toinen olisi kiertänyt eläinnäyttelyä ja toinen rakennellut palikoilla lasten kanssa - jos esimerkiksi olisi tuntunut siltä, että eläinnäyttely on lapsille liikaa. 

Käyttekö te paljon museoissa lasten kanssa? 

Unohdin kameran kotiin, niin kuvat on huonolaatuisia kännykkäräpsyjä - mutta kivoja muistoa yhtä kaikki. 


--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa

Tsekkaa myös Mammalandian Facebook ja kotisivut

Kurpitsakarnevaaleilla

Meillä on syksyiseksi perinteeksi muodostunut visiitti Tuusulaan, Koiramäen Pajutallille, missä järjestetään näin syyskuussa Kurpitsakarnevaalit. Tänä vuonna minulle sattui juuri yövuorot päällekkäin karnevaalien kanssa, mutta uhmasin omaa jaksamistani, että saatiin perinteinen reissu tehtyä. Kurpitsakarnevaaleilla on aina ihana tunnelma ja tänäänkin saatiin nauttia kivasta karnevaalimeiningistä. Kierreltiin ja ihasteltiin, seikkailtiin Peikkometsässä ja juotiin kahvit puun varjossa. Ihmeteltiin laskeutuvia lentokoneita, syötiin hattaraa ja tytöt saivat kokeilla narunvetoa. Vielä jäi karuselli kokeilematta, kun se oli vähän jännä, mutta possut ja kanit riittivät tytöille riemua tuomaan.













Jos mietitte viikonlopulle puuhaa, niin kannattaa vierailla karnevaaleilla! 


Forsteninkuja 10
04360 Tuusula

--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa

Tsekkaa myös Mammalandian Facebook ja kotisivut

DIY Villapaita taaperolle

Syksyn tullen tulee kaivettua kätköistä myös neulepuikot ja villalangat. Kesälläkin jotain käsitöitä sain tehtyä, mutta enimmäkseen puikot ja koukut pysyivät pussissaan.

Talveksi tikutin tehdä tytöille villapaidat. Lankana HjerteGarnin extrafine merino 70, mikä on tämän hetken lempparilankojani - taivaallisen pehmeä ja etenee puikoilla ihanan sulavasti. Ohjetta minulla ei oikeastaan ollut, aloitin kauluksesta ja neuloin yhtenä osana helmaan asti. Tuo violettiraitainen on just passeli, toivottavasti hieman venyy käytössä, jotta sopii koko syksyn. Pinkkiraitaiseen otin isommat puikot ja lisäsin muutaman silmukan, niin siitä tuli paremman kokoinen. 

Tosi kivat näistä tulikin ja paras palaute lienee se, että tytöt käyttäisivät näitä koko ajan. 





Meidän sovituskuvaukset päättyy aina halailuun ❤

--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa

Tsekkaa myös Mammalandian Facebook ja kotisivut

Kuulumisia ja arvontavoittaja

Meillä on arki iskenyt voimalla päälle pitkän kesän jälkeen ja sen on huomannut monessa asiassa, myös blogin postaustahdissa. Ensimmäinen yövuoroputki on takana ja sen aiheuttamasta koomastakin jo toivuttu. Tytöt palasivat viime viikolla päiväkotiin ja ovat solahtaneet siihen arkeen takaisin todella hyvin - ilolla aamuisin päiväkotiin menevät ja iltapäivällä ovat iloisina vastassa. Illat ovat olleet melkoista ikäväkiukuttelua äitiä kohtaan, mutta sekin on ihan ymmärrettävää ja toivottavasti laantuu kunhan arki alkaa rullaamaan. Blogikin tästä toivottavasti aktivoituu kunhan aivotoiminta palautuu yövuoroihin totuttua. Luonnoksissa lojuu kaikenlaista neitien kaksikielisyydestä aina syksyiseen vaatekaappiin - toivottavasti saisin jotain julkaisukelpoiseksikin pian. 

Viikonloppua ollaan vietetty tyttöjen kanssa vapaalla isämiehen ollessa töissä. Alkuperäiset suunnitelmat mökkeilystä ja Jyväskylä -visiitistä vaihtuivat kotoisaan viikonloppuun metsäretkineen ja leffailtoineen. Harmittaa vähän suunnitelmien muutokset, mutta tekipä hyvää höntsäillä viikonloppu ihan kotona vaan. 

Seikkailtiin tänään neiti B:n toisen kummitädin kanssa meidän lähimetsässä ja löydettiinpä vähän kantarellejä kummitädille matkaan. Parhaita on leppoisat syyspäivät metsän siimeksessä kun aurinko vielä lämmittää ja voi poimia puolukoita suoraan puskista. Jonain päivänä täytyy pakata eväät reppuun ja viettää koko päivä metsässä retkeillen. 

Rullaako teillä jo arki omalla painollaan?











Suoritettiin tyttöjen kanssa MadMattr -taikamassan arvontakin vihdoin. Minä askartelin töissä osallistujista arpalaput, niistä neiti B valikoi sokkona kolme ja näistä neiti A puolestaan valitsi voittajan. Olisihan noita kaikenmaailman random -numerolaskureita, mutta olipa hauska arpoa näin perinteisesti. Voittajaksi valikoitui Agaba ja hänelle onkin jo laitettu voiton tiimoilta viestiä. Kiitos kaikille osallistuneille! 

--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa

Tsekkaa myös Mammalandian Facebook ja kotisivut

Ystävien kesä

Kun näin jälkikäteen katson viime talvea ja pohdin sitä, miksi yövuorot tuntuivat niin raskailta, nousee yhdeksi merkittäväksi tekijäksi yksinäisyys. Olin töissä yöt yksin hereillä ja vaikka ajoittain seurana oli sentään somen kautta muita yötyöläisiä, kokonaisuudessaan työ oli aika yksinäistä. Kun vielä vietin vapaa päiviäni yksin kotona telkkaria tuijottaen, kun tytöt olivat hoidossa ja kaikki ystävät töissä, niin elämäni oli aika yksinäistä - ja tämä teki talvesta kovin raskaan. 

Palasin taas töihin öitä valvomaan ja voin sanoa, että olen ottanut opikseni viime vuodesta. Nyt ehkä osaan tehdä arjestani sellaista, että se olisi kaiken kaikkiaan vähemmän kuormittavaa - toivotaan parasta ainakin! Iso tekijä tulevassa talvessa tuleekin olemaan sosiaalisen elämän kehittäminen ja kenties jonkun harrastuksen keksiminen. 

Keväällä kun jäin pois töistä, päätin, että otan sosiaalisella aspektilla kaiken irti tästä kesästä. Päätin tankata ystävien seuraa ja otin missioksi tutustua myös uusiin ihmisiin. Minulla on aina ollut suht laaja tuttavapiiri ja paljon ystäviä, mutta viime vuosina monet ystävyyssuhteet ovat väljähtyneet - osa välimatkan vuoksi, osa erilaisten elämäntilanteiden kautta ja osa vähän muuten vaan. Olen harmitellut monen ystävyyden väljähtymistä, koska kaikki ystäväni ovat ihan huipputyyppejä - sellaisia, joita tahtoisin pitää elämässäni mukana. Onneksi vuosien varrella on myös tullut elämään uusia huipputyyppejä, joiden kanssa jakaa arkea - ei sillä, että se vähentäisi ikävää vanhoja ystäviä kohtaan. 

No, mutta tämä kesä. Tämä kesä on ollut täynnä ystäviä. Olen rohkeasti ottanut kontaktia ihan tuntemattomiin ja tutustunut uusiin ihaniin ihmisiin. Olen ottanut kontaktia vanhoihin ystäviin, joiden kanssa suhde on jostain syystä jäänyt paitsioon ja ollaan löydetty toisemme uudestaan. Olen pitänyt huolta olemassaolevista, tärkeistä ystävyyssuhteista ja ollaan tehty paljon kaikenmoisia kesäretkiä ystävien kanssa. 

Näin aikuisiällä uusien ystävien löytäminen on jotenkin aika hankalaa, jos ne ei tule luontevasti esim. opiskelujen kautta. Itse en esimerkiksi harrasta mitään sellaista, mitä kautta voisin saada ystäviä. Töiden kautta olen itse saanut myös ystäviä, mutta heitäkin oikeastaan tapaa vaan töissä arjen pyörteissä. Leikkipuistossa saa sosiaalisia kontakteja, mutta ystävyydeksi asti niiden kehittäminen vaatii aika paljon. Some -maailmasta olen saanut ystäviä, kun on rohkeasti ottanut yhteyttä, mutta aina sekään ei natsaa. 



Yksi ehdottomasti parhaita asioita kaksosuudessa onkin minusta se, että heillä tulee aina olemaan paras ystävä rinnallaan jakamassa elämän ilot ja surut. 

Mutta kertokaapa, miten te olette aikuisiällä löytäneet ystäviä?

--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa

Tsekkaa myös Mammalandian Facebook ja kotisivut

Valokuvia joista olen ylpeä

Minä rakastan valokuvien ottamista ja niiden katselua. Voin käyttää pitkät tovit selaillen taitavien kuvaajien blogeja tai sivustoja ja toisaalta selailen myös mielelläni itse ottamiani kuvia. En ole valokuvaamisessa huisin hyvä, mutta teen sitä paljon ja toivon kehittyväni koko ajan paremmaksi. Ainakin omasta mielestäni minulla on myös silmää kuvaukselle ja osaan tallentaa hetkiä. Lapsiparkki -blogin SÃ¥fin listasi omia kuviaan, joista on erityisen ylpeä ja innostuin itsekin tutkailemaan kuva-arkistojani sillä silmällä. Kannattaa ehdottomasti tsekata nuo SÃ¥fin kuvat - hän osaa tallentaa hetken ja tekee sen äärimmäisen kauniisti.

Vuosien varrelta kuvia, jotka ovat jääneet mieleen;































Näitähän riittäisi! Kuva-arkistoja selaillessa havahduin siihen, että oikeastaan olen ihan hyväkin kuvaaja. Täytyy yrittää kehittyä entisestään. Itse en osaa kuvia oikeastaan muokkailla, vaan nämäkin otokset ovat kamerasta tällaisena ulostulleita - pitäisi päästä johonkin valokuvauskurssille, missä käsiteltäisiin myös kuvankäsittelyä. 


--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa

Tsekkaa myös Mammalandian Facebook ja kotisivut