Ihoa hellivää kosmetiikkaa

Yhteistyössä Mammalandia ja Jolie Webshop

Näin ikävuosien karttuessa olen alkanut kiinnittämään entistä enemmän huomiota siihen, mitä tuotteita iholleni läträän. Varsinkin tyttöjen vauva-aikaan oma ihonhoito jäi vähän paitsioon ja pääasiassa tuli lätkittyä naamaan perusvoidetta lasten rasvauksen ohessa, jos sitäkään. Raskausaikana aloin kiinnittämään huomiota myös käyttämieni tuotteiden kemikaalikuormaan ja lasten synnyttyä olen vielä tehostanut tämän huomioimista. Luonnonkosmetiikka on se polku, johon pyrin, joten kun sain syksyllä mahdollisuuden testata Little Butterfly London -merkin kosmetiikkatuotteita, tartuin mahdollisuuteen innolla. Tuotemerkin luoja tahtoi lapsen saatuaan tuoda markkinoille tuotteen, joka on nimenomaan suunniteltu hellimään ja suojaamaan lapsen ihoa sekä raskausaikana äidin ihoa. Meidänkin saamista tuotteista kaikista löytyy merkintä, että ne ovat turvallisia käyttää raskauden ja imetyksen aikana -  ne eivät sisällä haitallisia ainesosia tai yhdisteitä. 

Syksyn mittaan ihastuin erityisesti tuoteperheen päivä- ja yövoiteisiin. Yövoide on rakenteeltaan tarpeeksi rasvainen ja tuhti, mutta aamulla iho ei tunnu kuitenkaan rasvaiselta, koska se ei tuki ihohuokosia kuten jotkut tuhdit yövoiteet. Korjaavan yövoiteen luvataan tasoittavan ihoa ja palauttamaan ihon luontaisen hehkun - näin aina vähän väsyneenä äitinä tuo hehku on ollut ihan tervetullutta. Myös päivävoide on ollut loistava - kevyt ja raikastava voide, joka imeytyy hyvin ja kosteuttaa kivasti. 

Suihkuvaahto on puolestaan ollut meidän tyttöjen lemppari, minkä luulen pohjautuvan herkulliseen sitruksiseen tuoksuun. Tällä pesuvaahdolla ollaan pesty tyttöjen ihan päästä varpaisiin, eikä tytöt ole valittaneet silmien kirvelystä hiusten pesun aikanakaan. Neiti B:n iho on näin talvisin vähän taipuvainen kuivumaan, mutta tämä suihkuvaahto yhdistettynä rasvaukseen on ollut hyvä ratkaisu - perussaippua nimittäin kuivattaisi liikaa. 



Paketista paljastui myös voide, joka on erityisesti suunniteltu häivyttämään raskausarpia ja ehkäisemään uusien syntymistä. Voiteen ainesosat auttavat parantamaan ihon elastisuutta ja pitävät ihon pehmeänä. Itse sujautin tämän purnukan eräälle tulevalle äidille pakettiin, koska oma vatsanseutuni on raskausarpien osalta aika menetetty tapaus ja ystäväni kehui voiteen tuoksua huumaavaksi.  

Ihana vauvalahja olisi muutenkin paketti tällaista herkkukosmetiikkaa - jotain sekä äidille että lapselle. 


--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa


Tsekkaa myös Perhekuplan Facebook ja kotisivut

Riittäisikö kaksi lasta?

Me ollaan viime aikoina puhuttu paljon lapsista ja lapsiluvusta - olisiko kaksi lasta meille sopiva määrä vai halutaanko vielä lisää? 

Isämies on tällä hetkellä tyttöjen uhman kaatuessa pahimmillaan päälle sitä mieltä, että ehkä kaksi olisi ihan hyvä lapsimäärä. Luulen, että pohjimmiltaan hänkin tahtoisi lisää lapsia, mutta tällä hetkellä se ei tunnu ajankohtaiselta. Gambiassa perheet ovat yleensä isoja, mutta siellä on tukiverkostokin ihan erilainen ja lapsia kasvattaa paitsi koko perhe ja suku, myös koko ympäröivä kylä. Luulen, että isämiehelle on ollut erityisen raskasta pikkulapsiarjessa täällä Suomessa nimenomaan yksinäisyys ja se, että ollaan aika yksin näiden muksujen kanssa. Gambiassa lasten kasvatus on tietyllä tapaa huoletonta, koska aina on joku muukin katsomassa lapsesi perään. 

Minulla itselläni puolestaan on ihan käsittämätön vauvakaipuu - sellainen ei enää järjellä mitoitettu tai selitetty. Syli tuntuu tyhjältä tyttöjen kasvettua, vaikka he vielä kovasti paljon äitiä tarvitsevatkin. Toisaalta kuitenkin järjellä ajatellen voin todeta, että tytötkin olisivat ihan riittävästi. He tekivät meistä perheen ja ollaan ihan kokonainen, onnellinen perhe näinkin. Minä kuitenkin vielä toivon, että saataisiin kolmaskin lapsi eli tiedän toisin sanoen haluavani vielä lisää lapsia, mutta 'tyytyisin' näihinkin rakkaisiin.

Aina ajoittain minulla on sitäpaitsi suhteellisen huono äiti fiilis, kun olen lopen uupunut omiin lapsiini - toisaalta luulen sen olevan suht normaalia, kun heidän kanssaan viettää kirjaimellisesti kaiken aikansa, eiköhän sitä kyllästyisi hetkittäin ihan kehen tahansa. Vaikka kyllästyttää, niin silti rakastaa. Heidän leikkejä seuratessani ja heidän kanssaan touhutessani tunnen ylitsevuotavaa rakkautta, enkä tiedä mitä tekisin ilman heitä. Monta kertaa he myös ajavat minut aivan totaalisesti raivon partaalle ja mietin, millaista elämä ilman lapsia olisikaan. Kaksi suuritarpeista uhmaikäistä äitivaiheineen on melkoinen yhtälö ja tällä hetkellä minusta ei riittäisi enää kenellekään muulle. 

Kahden lapsen kanssa arki on myös suhteellisen helppoa. Nyt kun tytöt alkavat olla jo 'isoja tyttöjä' on kiva kun heidän kanssaan voi puuhailla kaikenlaista. Tällä hetkellä meidän ei tarvitse pitkään aikaan ajatella esimerkiksi isomman asunnon hankintaa tai auton vaihtoa isompaan. Kahden lapsen kanssa pystytään helposti reissaamaan sekä Suomessa että ulkomailla ja kahden lapsen kanssa myös matkat Gambian mummolaan pysyvät kohtuuhintaisina. Kaiken kaikkiaan ymmärrän hyvin, miksi Suomessa yleisin lapsiluku on juuri kaksi lasta - onhan se suht helppo paketti. 


Kuva Marjaana Tasala - Rimma photography

Tällä hetkellä luulen, että meidän perhe on tässä. Ehkä tulevaisuudessa saadaan vielä lisää lapsia ja nautitaan heistä sitten. Aina voi myös sattua yllätyksiä ja käykin ihan toisin kuin itse suunnittelee, en siis jätä mitään pois laskuista. 


Montako lasta teidän perheessä on - onko lapsiluku jo täynnä?
Onko muita, joilla on asiasta ristiriitaisia tunteita?

--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa

Tsekkaa myös Perhekuplan Facebook ja kotisivut

Palmitos Park

Meidän loman pääpaino oli auringosta nauttiminen ja rannalla hengailu, mutta jotain aktiviteettia viikon reissulle tahdottiin mahduttaa. Tytöt nauttivat aina suunnattomasti eläimistä ja sen vuoksi päätettiin viettää matkan retkipäivä eläinpuisto Palmitos Parkissa. Itse googlailin paikan taustoja ja kokemuksia pitkän tovin ennen kuin edes ehdotin lapsille puistoon lähtöä - nykyään tahdon mahdollisimman hyvin selvittää paikan eettisyyden sekä läpinäkyvyyden, jotta tiedän mihin rahani menevät. Googlailun tuloksena ei löytynyt mitään hälyyttävää - paikasta oli lähinnä positiivisia kokemuksia ja siitä syystä uskallettiin lähteä paikalle. 

Me suunnattiin puistoon aamusta heti paikan auettua. Napattiin hotellin kulmilta taksi, mutta perille pääsisi edullisesti myös paikallisbussilla. Taksilla matka kustansi parikymppiä suuntaansa ja kesti noin 15 minuuttia, se oli helppo ratkaisu meille lasten kanssa. Taksista kun hypättiin pois huomasin samantien unohtaneeni ottaa itselleni neuletakin mukaan, nimittäin hengitys höyrysi kylmyydessä. Tuonne vuorien katveeseen ei ollut auringonsäteet vielä ehtineet ja siinä missä hotellilla oli ollut ihan lämmin, oli tuolla tosiaan kalsean kylmää. Onneksi ilma lämpeni nopeasti kun aurinko alkoi lämmittää ja jo 11 maissa oli ihan lämmintä. 

Palmitos Parkissa on erilaisia eläinesityksiä - papukaijoja, petolintuja sekä eksoottisia lintuja ja näiden lisäksi vielä delfinaarioesitys. Lintuja pääsi myös ihailemaan kahdessa eri 'talossa', missä linnut pääsivät lentämään vapaana. Lisäksi puistossa on orkideatalo ja kaktuspuutarha sekä akvaario, perhos- ja liskotalo. Ihan kierroksen lopussa oli vielä apinoita, wallabyja sekä emuja. Rahoilleen siis saa vastinetta, vaikka 31 euroa aikuiselta on suht suolainen hinta. Jossain vaiheessa tyttöjen jo vähän väsähtäessa tuntui, ettei puisto lopu ikinä!

Meillä ei ollut koko reissulla mukana rattaita, mutta tuolla niitä melkein ajoittain kaipasi. Tytöt onneksi hienosti jaksoivat kun välillä istuttiin ja levättiin. Puistossa sai kävellä ihan reilusti ja korkeuserot olivat melkoisia. Meiltä jäi esimerkiksi näkemättä eksoottisten lintujen näytös, koska olisi pitänyt kiivetä laaksosta delfinaariolta vielä takaisin ylös ja tytöt olivat tuossa vaiheessa jo sen verran väsyneitä, ettei viitsitty lähteä kokeilemaan onneamme. Muuten satuttiin hyvin paikalle niin, että nähtiin kaikki esitykset aikalailla putkeen - petolintujen ja delfinaarion välissä ehdittiin haukata lounastakin.  

Puisto on rakennettu vuorien katveeseen ja maisemat olivat mielettömiä, erityisesti auringon noustessa vuorien takaa. 

















Me seurattiin papukaijashow sekä petolintunäytös, joista jälkimmäinen jäi erityisesti mieleen. Petolinnuista päästettiin vapaaksi lentämään kolme kotkaa, jotka pääsivät tosiaan ihan vapaasti lentämään vuorien ylle. Linnuista vain kaksi palasi esityksen päätteeksi takaisin yhden jäädessä liitelemään taivaalle - kuulemma linnut yleensä lopulta palaavat takaisin, mutta tarvittaessa niitä voitaisiin myös jäljittää seurantapantojen avulla. Lisäksi petolintunäytöksessä 'esiintyi' korppikotka ja haukkoja, kaikki linnut lensivät yleisön ylitse hyvin matalalta. 

Kaikenlaisten eläinten lisäksi paikan kasvisto oli tosiaan ihan mieletön. Kaktuspuutarha oli hauska ja orkideoja voisi aina vaan ihailla. Joitain eläimiä pääsi ruokkimaan pienestä lisämaksusta, mikä varmasti olisi hauskaa vähän vanhemmille lapsille. Kierroksen lopussa oli myös eläinten 'keittiö', missä oli esimerkkiateriat eri eläimille. 

Käyttekö te lomamatkoilla yleensä retkillä vai keskityttekö hiekkakakkujen rakenteluun ja auringon palvontaan? 

--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa


Tsekkaa myös Perhekuplan Facebook ja kotisivut

Lomakuulumisia

Kotiuduttiin aamuyöllä tyttöjen kanssa reissusta. Aurinko helli ja loma teki hyvää, mutta onpa ihana olla taas kotonakin. Nukuttiin superhyvin omassa sängyssä ja nyt rauhassa ollaan vaan, uloskaan tuonne kylmään ja märkään ei kovasti tee mieli. Isämiehelläkin on onneksi vapaa päivä, niin tytötkin saa nauttia isänsä seurasta - melkoinen isäikävä oli jo loppureissusta. 

Näiden meidän likkojen kanssa on kyllä ilo reissata, niin hienosti he pääasiassa käyttäytyvät. Pientä uhmakiukkua ja väsymystä oli välillä ilmassa, mutta se on ihan normaalia. Me nautittiin lomalla auringosta, rakenneltiin hiekkakakkuja rannalla, kastettiin varpaita meriveteen ja syötiin vähän liian monta jätskiä. Käytiin eläinpuistossa ihmettelemässä papukaijoja ja apinoita sekä juhlittiin vaarin pyöreitä vuosia. Tytöillä oli eka kertaa lentokoneessa omat paikat ja lennotkin meni suhteellisen hyvin. 










Saatte ihan urakalla lueskella meidän reissujuttuja kunhan ollaan vähän päästy kiinni arkeen. Nyt minun pitäisi käydä tuon odottavan pyykkivuoren kimppuun - matkan aikana meille oli kotiutunut uusi pyykinpesukone, aikamoista luksusta!

--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa

Tsekkaa myös Mammalandian Facebook ja kotisivut

Rieskaset kaurapuurosta

Puuroa tulee ajoittain keiteltyä vähän turhan paljon, välillä vahingossa ja välillä tarkoituksella. Tarkoituksella siksi, että voi leipaista rieskasia - varsinkin keittopäivinä on kivaa, jos lounaalla on tuoretta leipää lisäkkeenä. Nämä on äärihelppoja ja nopeita tehdä, vaikka jaloissa pyörisi pari muksuakin. 


Kaurarieskaset
10 kpl

4 dl kaurapuuroa
2 dl piimää
1 tl suolaa
2 kananmunaa
5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta

Laita uuni lämpiämään 250 asteeseen. Sekoita keskenään kaurapuuro, piimä, suola ja kananmunat. Lisää kuivat aineet ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Annostele kahdelle pellille kymmenen leipästä. Ripottele päälle jauhoja ja painele ohuiksi leipäsiksi. Pistele haarukalla leipäsiä ja paista uunin keskitasolla noin 8 minuuttia.



Päälle sipaisu voita ja vaikka siivu juustoa. 

Nam! 

--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa

Tsekkaa myös Mammalandian F

Viikon arkiruoka: Katkarapupasta

Kalaruoat eivät ole vahvuuksiani, mutta yritän kehittyä sillä saralla. Isämies rakastaa lohta ja tytötkin söisivät mielellään vaikka joka päivä kalaa, itse en vain kovin suuri kalan ystävä ole. Katkaravut ovat hyvä vaihtoehto merenelävien maailmasta, vaikkakaan eivät omaa yhtä paljon hyviä puolia kuin kala. 

Kermainen katkarapupasta
noin 4 hengelle

noin 300 g pastaa

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 rkl tomaattipyreetä
3 dl ruokakermaa
valkopippuria
mustapippuria
chilijauhetta
suolaa
loraus sitruunamehua
200 g katkarapuja

Laita ensin pasta kiehumaan. Silppua sipuli ja valkosipuli pieneksi. Kuullota sipulia öljyssä kunnes kirkasta ja lisää valkosipuli. Paistele hetki ja lisää joukkoon kerma sekä tomaattipyree. Sekoittele kunnes kastike on tasaista ja mausta sekä lisää sitruunamehu. Anna kastikkeen porista kunnes pasta on valmista ja lisää aivan lopuksi katkaravut. Kuumenna kastike vielä kiehuvaksi, valuta pastat lävikössä ja lisää kastikkeen joukkoon. Ripottele pastan pinnalle vielä hieman tuoretta persiljaa ja rouhaise vähän mustapippuria. 


Viikon arkiruoka on postaussarja, missä jaan teille helpon ja meillä hyväksi todetun arkiruoan. Toivottavasti näistä resepteistä on iloa myös teille, käythän kertomassa jos testaat! Reseptit viikon arkiruokiin löydät arkiruoka -tagin alta. Osa resepteistä on omia kehitelmiäni, mutta osa on variaatioita muiden resepteistä, lisään aina linkin alkuperäiseen ohjeeseen.
--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa

Tsekkaa myös Mammalandian Facebook ja kotisivut

Alkuvuoden kuulumisia

Tammikuu on jo puolessa välissä, enkä ole vielä hahmottanut tätä uutta vuotta ollenkaan. Meidän alkuvuosi on hujahtanut arkea elellen. Blogi on viettänyt jonkinlaista lomaa, koska arki kaikessa ihanuudessaan on aika tylsää ja jatkuva pimeys hankaloittaa valokuvausharrastusta - pelkkä tekstipaasaus on hieman tylsää kuitenkin. 

Meidän arkeen on kuulunut töitä, työharjoittelua ja päiväkotia. Siihen on sisältynyt myös rajaton määrä uhmaa ja kiukkua sekä onneksi vielä enemmän iloa ja naurua. Ollaan käyty hyppimässä HopLopissa, leikitty ystävien kanssa, vietetty Tupperware -kutsuja ja katseltu innolla luontodokumentteja Yle Areenasta. Neiti B sai häijyn korvatulehduksen viime viikolla ja ollaan paranneltu siis sitäkin. Vietettiinhän me myös hääpäivää ja juhlistettiin sitä ostamalla uusi pyykinpesukone.

Eilen minulla alkoi kauan odotettu loma ja pakkaillaan matkalaukkuun vähän kesäisempiä vaatteita, koska suunnataan tyttöjen sekä mummon ja vaarin kanssa nauttimaan auringosta Kanarialle. Ainakin siis reissujuttuja on tuloillaan kun pääsen ulkoiluttamaan kameraa pitkästä aikaa. Pikkuhiljaa kevään kuluessa myös blogi tulee varmasti aktivoitumaan, paljon kaikenlaista kivaa on tiedossa nimittäin. Olisiko teillä jotain postaustoiveita? 



Pitenevien päivien lisäksi varma kevään merkki on aina tulppaanit ❤

Miten teidän vuosi on lähtenyt käyntiin? 

--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa

Tsekkaa myös Perhekuplan Facebook ja kotisivut

Keramiikkahäät

En tiedä minne polkumme johtaa,
en mitkä vaiheet tiellämme kohtaa.
Mutt' tiedän; käydessä outoja teitä,
kaksi on aina meitä.

Yhdessä on hyvä taittaa matkaa. Me ollaan aviopuolisoina kuljettu rinnakkain tänään neljä vuotta. Kaikenlaista on koettu ja tullaan vielä kokemaan. 

Silloin tahdottiin ja tahdotaan edelleen ❤



--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa

Tsekkaa myös Mammalandian Facebook ja kotisivut

Haaveillen uuteen vuoteen

Näin uuden vuoden kynnyksellä on hyvä haaveilla ja miettiä, että mitä alkavana vuonna tekisi. Mennyt vuosi oli huikea - tehtiin ja koettiin paljon kaikenlaista ihanaa. Päällimmäisenä mieleen onkin jäänyt ne hyvät muistot ja vaikka siinä sivussa voinkin tosi huonosti, niin onneksi se on jo unohtunut. Tähän alkaneeseen vuoteen olen ladannut paljon odotuksia ja ajatuksia, koska nyt lähden vuoteen ihan uusin voimin. 


Opintoja töiden ohessa.

Tahtoisin töiden ohessa opiskella jotain pientä. En edes yritä mitään suureellista, mutta joku ammatillinen lisäopintokokonaisuus olisi mukava. Olenkin tutustunut opintotarjontaan ja löytänyt parikin mielenkiintoista opintokokonaisuutta. Tahtoisin myös palauttaa mieleen kouluaikana opiskellut saksan ja espanjan kielet - ehkä toisen näistä otan vuoden tavoitteeksi. 

Ulkomaanmatkoja.

Viime vuonnakin päästiin muutaman kerran reissuun ja se tekee hyvää. Minulla on suuri tarve nähdä muitakin kuin omia nurkkia ja tänä vuonna haaveissa on useampikin reissu perheen kesken. Myös Suomen sisällä tullaan reissailemaan, mutta erityisesti odotan noita ulkomaille suuntautuvia matkoja. 

Omaan hyvinvointiin panostamista.

Viime vuonna sairastaminen oli aikamoista ja toivon, että tänä vuonna päästään vähemmillä sairaspäivillä. Oma tavoitteeni on löytää arjesta aikaa omaan hyvinvointiin ja panostaa erityisesti kuntoiluun - voisihan tuota ruokavaliotakin vähän taas rukata parempaan kuntoon.

Vauvajuttuja.

Me ei edelleenkään aktiivisesti yritetä saada vauvoja, mutta toivon että tässä vuoden aikana asiassa tapahtuu jonkinlainen muutos. Minulla on äärettömän kova kaipuu saada lapsi ja jotenkin monella tapaa nyt olisi hyvä aika kasvattaa perhettä. Ja jos ei omia vauvoja vuoden aikana tule, niin aion keskittää rakkauteni ystävilleni tulossa oleviin pienokaisiin. 

Omat synttärit.

Täytän tänä vuonna pyöreitä ja haaveilen, että juhlistaisin tätä jotenkin. Suunnittelin jo övereitä kesäisiä grillipirskeitä hattarakoneineen ja pomppulinnoineen, mutta saa nähdä miten tulen juhlinnat toteuttamaan. 

Tytöille harrastus.

Tahtoisin aloittaa tyttöjen kanssa jonkin harrastuksen, koska he varmasti siitä jo nauttisivat. Todennäköisesti se tulisi olemaan jotain liikunnallista - ollaan pohdittu sirkuskoulua, tanssitunteja tai yleisurheilukoulua. 

Ajan antamista ystäville.

Tänä vuonna aion viettää entistä enemmän aikaa ystävien kanssa. Toivon, että saisin heräteltyä jonkin aikaa horroksessa olleita ystävyyssuhteita uudelleen eloon ja rakennettua ystävistäni taas sen perheen, mitä he aiemmin olivat. Vanhojen ystävyyksien aktivoinnin lisäksi aion keskittyä uusiin tuttavuuksiin ja syventää jo löytyneitä uusi ystävyyksi. 

Mitä suunnitelmia teillä on tälle vuodelle?

--

Seuraathan jo Facebookissa ja Instagramissa

Tsekkaa myös Mammalandian Facebook ja kotisivut